Sei­nä­ta­pe­tik­si vaikka Kek­ko­nen Poh­jan­ho­vis­sa – Mu­seo­vi­ras­ton ko­koel­mas­sa satoja Ro­va­nie­mi-ku­via va­paa­seen käyt­töön

Museoviraston kuvakokoelmista löytyy muun muassa tällainen näkymä Rovakadulta vuodelta 1979. Rovaniemen maisemia eri vuosikymmeniltä on runsaasti. Tämä kuva on tarjolla varsin isona, 50 megatavun kokoisena tiedostona.
Museoviraston kuvakokoelmista löytyy muun muassa tällainen näkymä Rovakadulta vuodelta 1979.
Museoviraston kuvakokoelmista löytyy muun muassa tällainen näkymä Rovakadulta vuodelta 1979.
Kuva: Teuvo Kanerva / Museovirasto

Museovirasto avasi joulun alla yli 200 000 kokoelmakuvaa painolaatuisina vapaaseen käyttöön. Kuvia voi käyttää niin yritysten tuotteissa kuin vaikkapa kodin sisustuksessa.

– Haluamme tällä tavalla kannustaa yhteisen historiamme hyödyntämiseen, yli-intendentti Ismo Malinen Museovirastosta kertoo.

Joukossa on satoja kuvia myös Rovaniemeltä. Vanhimmassa niistä istuu kuvaajan komealla istuimella tai pöydällä ryysyinen mies, kerjäläinen Marras-Pekko. Kuva on vuodelta 1870, ja sen on ottanut Johan Björkman. Uusimmat ovat vuodelta 2013.

Presidentti Urho Kekkonen seurueineen Lappiin suuntautuneen hiihtoretken päättäjäislounaalla ravintola Pohjanhovissa keväällä 1978. Kekkosen vieressä istuvat kauppaneuvos Kalle Kaihari, vuorineuvos Helge Haavisto sekä eversti Einar Närhisalo.
Presidentti Urho Kekkonen seurueineen Lappiin suuntautuneen hiihtoretken päättäjäislounaalla ravintola Pohjanhovissa keväällä 1978. Kekkosen vieressä istuvat kauppaneuvos Kalle Kaihari, vuorineuvos Helge Haavisto sekä eversti Einar Närhisalo.
Kuva: Museovirasto

Suurin osa kuvista myös yritysten käytössä

Kuvat ovat selattavissa esimerkiksi museovirasto.finna.fi- verkkopalvelusta. Malisen mukaan suurin osa kuvista on sellaisia, että niitä saa käyttää vapaasti niin yksityisessä kuin kaupallisessakin tarkoituksessa. Toisin sanoen kuvia voi ladata netistä ja käyttää niitä sellaisissa palveluissa, jotka tekevät esimerkiksi omilla kuvilla varustettuja mukeja, t-paitoja ja muita tuotteita.

Vapaasti käytössä olevat kuvat on merkitty CC BY -lisenssillä, ja niitä saavat käyttää myös yritykset tuotteissaan, julkaisuissaan ja markkinoinnissaan. Reunaehtona on, että henkilökuvien käyttö markkinoinnissa on kielletty.

– Rovaniemellä on paljon matkailualan yrityksiä, joten kuvia voi olla vaikka niiden tuotteissa tai esitteissä, Malinen visioi.

Kuvan lataajan vastuulla on tarkistaa kuvan käyttöehdot. Ne on mainittu kunkin kuvan yhteydessä. Lisäksi on huomioitava elossa olevien henkilöiden yksityisyydensuoja ja yleiset hyvät tavat.

– Voi miettiä, että käyttää kuvia siten ja sellaisessa yhteydessä kuin toivoisi itsestään kuvia käytettävän, Malinen sanoo.

Käytön yhteydessä on mainittava kuvaajan tai tekijän nimi sekä kokoelman omistaja eli Museovirasto tai Suomen kansallismuseo.

Kaupallisen tarkoituksen kysymyksissä voi kääntyä Kuvapalveluiden asiakaspalvelun puoleen.

Naisia penkeillä jossain päin Rovaniemen maalaiskuntaa. Kuva on otettu vuonna 1967. Autot jonottavat pääsyä Suutarinkorvan sillalle 1950-luvulla.
Naisia penkeillä jossain päin Rovaniemen maalaiskuntaa. Kuva on otettu vuonna 1967.
Naisia penkeillä jossain päin Rovaniemen maalaiskuntaa. Kuva on otettu vuonna 1967.
Kuva: Matti Poutvaara / Museovirasto

Kuvissa on maisemia ja arkihistoriaa

Kuvien aiheita on laidasta laitaan, aina vanhaa Rovaniemeä kuvaavista maisemista ja katunäkymistä tukinuittoon ja Auttikönkääseen. Lisäksi kuvissa on mielenkiintoista arkihistoriaa, esimerkiksi vahoja urheilupaikkoja, polun varteen sammunut juhannusjuhlija ja 1980-luvun markkinat.

Valtaosa kuvista on ladattavina painokelpoisina eli suurikokoisina ja korkearesoluutioisina tiedostoina.

– Suurin osa kuvista on sellaisia, että niiden tarkkuus riittää sellaiseen A3-kokoisen tauluun, Ismo Malinen sanoo.

Mikäli hakee todella isona käytettävää kuvaa, esimerkiksi seinätapetiksi, kannattaa Malisen mukaan valikoida suurimpia tiedostoja. Niiden lataamisessa tarvitaan tosin hyvä verkkoyhteys.

– Sellainen 50-megatavuinen on jo aika hyvän kokoinen.

Malinen vinkkaa, että pienempikin kuva voi toimia seinätulosteena.

– Harvoinhan sitä katsotaan ihan vierestä.

Museoviraston mukaan kyseessä on Suomen suurin kuvallisten kokoelmien avaaminen vapaaseen käyttöön. Kokoelmia on kartutettu 1800-luvun alkupuolelta lähtien, ja kuvista nyt noin 250 000 on nyt tarjolla painokelpoisina. Palveluun avataan lisää aineistoa vuosittain.

Selaa kuvia: museovirasto.finna.fi.