Kolumni: Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Sata vuotta ajassa taakse päin?

Berliinin suurlähettiläs Edvard Immanuel Hjelt allekirjoitti kesällä 1918 valtiosopimukset, joissa Suomi lupasi Saksalle taloudellisen suosituimmuusaseman. Ilman Saksan lupaa Suomi ei saanut tehdä kauppasopimuksia muiden maiden kanssa, Saksalla oli etuoikeus kaikkeen kauppaan Suomessa ja samalla päätösvalta Suomen ulkopolitiikkaan.

Saksan kanssa solmittiin myös sotilasliitto, jonka mukaan Saksa voi perustaa sotilastukikohtia Suomessa mihin paikkaan tahansa. Kaiken tämän Suomi salli vain miellyttääkseen Saksaa. Tuntuuko tutulta? Pääministerin tehtävää hoiti Pehr Evind Svinhuvud, silloinen kokoomuksen johtaja.

Saksalaissuuntaus huipentui Suomen eduskunnassa äänin 64–41 Hessenin prinssi Friedrich Karlin valintaan Suomen kuninkaaksi. Nimi kuninkaana oli Väinö I. Siihen osallistui myös myöhemmin valtiomieheksi kehittynyt J.K. Paasikivi. Tämä höpötys päättyi Saksan häviöön sotarintamalla.

Runsas sata vuotta myöhemmin Joe Bidenin ollessa USA:n presidentti Suomi sopii sotilasyhteistyöstä USA:n kanssa. USA:n sotilaat saavat tulla harjoittelemaan Suomeen, minne päin tahansa.

Suomi on Naton jäsen. Natolla ei ole omaa ulkopolitiikkaa. Nato-maat noudattavat USA:n ulkopolitiikkaa. USA määrää myös Nato-maiden ulkomaankaupasta, myös Suomen, ja kaiken tämän Suomi sallii vain miellyttääkseen Bidenia. Suomen presidenttinä on ollut ex-kokoomusjohtaja Sauli Niinistö.

Onko maailma Suomen kohdalla palannut ajassa sata vuotta taakse päin? Silloin Suomi pelastui Saksalta onnellisten sotatapahtumien vuoksi. Mikä pelastaa Suomen itsenäisyyden nyt?

Kirjoittaja on FM.