Pitkien, yli 10 päivää kestäneiden sairauspoissaolojen määrä on kasvanut jo vuosia, eikä viime vuosi ollut poikkeus. Kelan maksamaa sairauspäivärahaa sai 2022 noin 316 000 työikäistä – 3,5 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Korona selittää vain osan ilmiöstä, jonka tuorein erityispiirre on mielenterveyden häiriöiden nousu yleisimmäksi sairauspoissaolon syyksi.
Kyse on isosta yhteiskunnallisesta ongelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön taannoisen selvityksen mukaan sairauspoissaolojen myötä menetetystä työpanoksesta aiheutuu kansantaloudelle noin kahden miljardin euron menetys vuosittain. Poissaolot maksavat 3,4 ja työkyvyttömyyseläkkeet 8 miljardia euroa vuodessa.
Sairauspoissaolot aiheuttavat työnantajalle vuosittain 5–15 työpäivän menetyksen työntekijää kohden. Jostakin syystä korkeimmat luvut syntyvät julkisella puolella, kuten kaupungeissa ja kunnissa. Työnantajakohtaiset kustannukset ovat vuosittain noin 1 500 euroa työntekijää kohden. Sairauspoissaoloilla on sekä välittömiä että välillisiä kustannuksia.
Uutta on myös, että mielenterveyden häiriöistä masennushäiriöt vähenivät, mutta ahdistuneisuushäiriöt yleistyivät. Niistä kärsivät nuorten lisäksi keski-iässä tai sen kynnyksellä olevat naiset. Tätä selittänee osaltaan se, että naiset hakevat edelleen herkemmin apua vaivoihinsa kuin miehet.
Vanhemmalla väestöllä pääsyy sairauspoissaoloihin on yhä tuki- ja liikuntaelinsairaus.
Tutkijat ja muut alan asiantuntijat eivät tiedä varmuudella sitä, mistä ahdistuneisuushäiriöiden jyrkkä kasvu johtuu. Mielenterveysongelmien yleistymistä on selitetty aiemmin työelämän kuormittavuuden lisääntymisellä sekä yksityis- ja perhe-elämän ongelmilla, mutta nyt listalle on lisätty yleinen maailmantuska, suorituspaineet ja sosiaalinen media, mikä ruokkii osaltaan sekä tuskaa että suorituspaineita.
Myös pandemia on lisännyt henkistä kuormaamme. Korona toi mukanaan taloushuolia ja pakotti monet etätöihin ja eristykseen, josta pahiten kärsivät opiskelijat. Kun korona hellitti, sen tilalle tulivat Ukrainan sota, energiapula ja inflaatio eli lisää huolia.
Mielenterveysongelmien nousua sairauspoissaolojen kärkeen selittää osaltaan ilmapiirimuutos. Mielenterveyden häiriö ei ole enää tabu, vaan sairaus muiden joukossa. Siitä puhutaan enemmän, avoimemmin ja sallivammin kuin aiemmin, ja vähättelykin on vähentynyt. Tämä antaa hyvän pohjan ongelman ratkaisemiseen.
Mielenterveyshäiriöt lisäävät työkyvyttömyyden ja ennenaikaisen eläköitymisen riskiä. Työkyvyttömyyseläkettä haetaan jo eniten kyseisten häiriöiden perusteella ja hakijat ovat yhä useammin nuoria, mikä on kansantalouden ja nuorten kannalta huolestuttavaa. Kierteen katkaiseminen vaatii sen juurisyiden perusteellista selvittämistä.
P.S.
"Yhteiskunnassamme ja työelämässämme on jotakin, mikä ahdistaa ihmisiä ja aiheuttaa oireilua", Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren uskoo (LK 13.2.). Sitä, mitä "jotakin" on, ei tiedetä, mutta seuraukset tiedetään: mielenterveyden häiriöistä on tullut kansantauti ja yli 400 000 suomalaista syö mielialalääkkeitä. Kansainvälisten tutkimusten mukaan mielenterveysongelmia on vähiten köyhissä ja eniten rikkaissa maissa, mikä kielii elintasotaudista. Hyvinvointiyhteiskunnassamme on jotain, mikä aiheuttaa pahoinvointia.