Pääkirjoitus: Liit­ty­mi­nen Poh­jois-Poh­jan­maa­han tuskin pe­las­tai­si Län­si-Poh­jan syn­ny­tyk­siä

Häiriö: Kaleva Median lehtien App­le-so­vel­lus­ten häiriö saattaa haitata käyttöä

Kolumni

Sai­ras­tet­tu ko­ro­na­tau­ti se­koit­ti kuu­kau­tis­kier­to­ni – yleinen asenne "nais­ten vai­voi­hin" voi hi­das­taa tut­ki­mus­ta

-

Ensitunne oli hämmennys. Merkintä kalenterissa muistutti, että kuukautisteni olisi pitänyt alkaa, mutta näin ei tapahtunut.

Kiertoni oli ollut hyvin säännöllinen, joten kuukautisten puuttuminen oli merkki siitä, että jotain oli elimistössäni vialla.

Päätin odottaa pari päivää, sillä tiesin, että joskus viiveet kierrossa ovat  normaaleja. Viikon vierähtäessä huoleni kuitenkin kasvoi: jokin oli särkenyt sisäisen kelloni.

Kun raskaustestikin oli negatiivinen, tein sen mitä ei koskaan saisi tehdä. Googlasin oireeni. Google antoi hakutuloksiin tutkimuksia, joissa puhuttiin koronarokotteiden vaikutuksista kuukautiskiertoon.

Tässäkö syyllinen olikin? Olin juuri sairastanut koronan toisen kerran. Tauti oli ollut oireiltaan aika kova.

"Ongelmana tutkimuksissa on ollut, miten oireet todetaan juuri koronarokotteen tai -taudin aiheuttamiksi."

Oli huojentavaa löytää mahdollinen selitys sille, miksi elimistö antoi ison hälytysmerkin. Samalla mietitytti, kauanko häiriö kestää ja mitä seurauksia sillä voisi olla.

Mietin, että en voi olla asiani kanssa yksin. Soitin synnytys- ja naistentautien professori Terhi Piltoselle Oulun yliopistoon kysyäkseni, voiko sairastettu korona tai -rokotteet sekoittaa kuukautiskierron. Hän vahvisti, että asiassa on perää.

Aiheesta on tehty Piltosen mukaan useita kansainvälisiä tutkimuksia. Ongelmana tutkimuksissa on ollut, miten oireet todetaan juuri koronarokotteen tai -taudin aiheuttamiksi. Varsinkin sairastettua tautia on rokotetta vaikeampi yhdistää kiertohäiriöön.

Piltonen totesi menneen harmillisen pitkään, että naisten huoleen asiassa on tartuttu. Kiertohäiriöt ovat tavallisia, ja pelkästään kova, jatkuva stressi voi aiheuttaa häiriöitä. Siksi koronan tai rokotteen tunnistaminen häiriön aiheuttajaksi on ollut tiedeyhteisölle hänen mukaansa vaikeaa.

Ajattelen, että taustalla on vaikuttanut mahdollisesti myös yleinen asenne siihen, kun naiset puhuvat vaivoistaan. Niitä pidetään liian usein normaalina osana elämää.

Siitä, miten lääketiede on kohdellut naisia kaltoin läpi historian, on brittitutkija Elinor Cleghorn jopa julkaissut vuosi sitten kirjan Sairas ja viallinen – Naiset lääketieteen historiassa (2022). Kirja kertoo karusti sen, miten järjestelmällisesti lääketiede on vähätellyt naisten kokemuksia.

Pahinta on, että asenne tarttuu. Itsekin ajattelin, että on typerää kuvitella yhden viruksen voivan sekoittaa elimistön noin pahasti.

Tutkimusta koronan ja rokotteiden vaikutuksista kuukautiskiertoon on hidastanut Piltosen mukaan myös se, etteivät terveydenhuollon ammattilaiset ole osanneet kysyä asiasta. Ja jos jokainen oireita saanut on ajatellut asian typeränä, ei siitä kerrota.

Omassa tapauksessani lohdullista on, että kiertohäiriö jäi tilapäiseksi. Sen osalta mahduin lopulta tilastoihin, sillä kierron pitäisi palautua normaaliksi jo seuraavista tai viimeistään sitä seuraavista kuukautisista.

Ja jos näin ei käy, lääkärin pitäisi ottaa asia vakavasti ja ohjata lisätutkimuksiin ilman vähättelyä.

Kirjoittaja on toimittaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.