Rovaniemellä on erinäisiä hankkeita, joissa on paljon jännitettä esimerkiksi kaavahierarkian sekä kulttuurihistoriallisten ja maisema-arvojen takia, joihin myös viranomaiset ja osalliset kiinnittävät lausunnoissaan huomiota. Haasteita ovat aiheuttaneet myös kohteet, joissa maankäytön tai rakentamisen linjat ratkaistaan ilman, että tutkimme tosiasiallisesti toteutettavia vaihtoehtoja.
Tuorein esimerkki epäonnistumisestamme käy ilmi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä, jossa Sairaalanniemen asemakaava kumottiin. Se ei perustunut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin riittäviin selvityksiin ja vaikutusten arviointeihin, vaikka asiaan kiinnitettiin huomiota vuorovaikutusmenettelyn aikana.
Nyt Rovaniemen kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle ”tornihotellikorttelin” asemakaavan hyväksymistä (LK 11.6.). Näin tehdessään se sivuutti Lapin ely-keskuksen lausunnot, jossa kiinnitettiin huomiota kaavan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisuuteen.
Ely-keskus katsoi lausunnossaan, ettei kaavan vaikutuksia kaupunkikuvaan ole selvitetty ja arvioitu kuten laissa edellytetään ja totesi, että: ”... pienialainen, yhtä korttelia koskeva, toteutuessaan Rovaniemen kaupunki- ja maisemakuvaan merkittävästi vaikuttava asemakaavamuutos ei edellä todetulla tavalla täytä MRL 54 §:n mukaisia asemakaavan sisältövaatimuksia eikä yleiskaava ole ollut ohjeena muutettaessa asemakaavaa kuten MRL 42.1 § edellyttää.”
Kaava olisi tullut palauttaa uudelleen valmisteluun ja esiintyvät ristiriidat korjata, jotta Sairaalanniemen kaltaiselta kohtalolta vältytään. Rovaniemen maine, saati talous ja elinkeinoelämän perustellut odotukset eivät kestä sitä, että puskemme yksittäisiä hankkeita puoliväkisin kaavaputkeen kiinnittämättä riittävää huomiota viranomaislausuntoihin.
Rovaniemellä tulee ratkaista kiistanalaiset maankäytön edellytykset kaavahierarkisesti ylhäältä alas. Olemassa olevia yleis- ja osa-yleiskaavoja tulee päivittää, jotta kaupungin kehittäminen on hallittua ja sitä viedään eteenpäin kokonaisuutena.