Säätytalolla pidettävien hallitusneuvottelujen tiedotussulku on pitänyt hämmästyttävän hyvin. Vaikka neuvottelijoita on useita satoja, käytännössä heistä kukaan ei ole tehnyt merkittäviä vuotoja julkisuuteen. Se on poikkeuksellista.
Tulevan hallitusohjelman sisällöstä päätelmiä on tehty sillä perusteella, mitä tietoja ministeriöt ovat pyynnöstä neuvottelupöytään toimittaneet. Ne ovat julkisuuslain mukaan avointa tietoa.
Niistä on voinut päätellä ainakin sen, mitä asioita neuvottelupöydällä on.
Yksi tätä kautta esille noussut ehdotus on mahdollinen ammattiliittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden rajoittaminen. Palkansaajat saavat nyt vähentää ay-jäsenmaksut verotuksessa, koska ne on katsottu tulonhankkimiskuluiksi.
Säätytalolta on pyydetty valtiovarainministeriöltä näkemystä vähennysoikeuden poistamisesta. Valtiovarainministeriön vastauksen mukaan jäsenmaksujen yhteys tulonhankkimiseen ei ole yksiselitteinen. Siksi sen poistaminen tai rajaaminen olisi ministeriön mukaan yksi keino kasvattaa verotuottoja.
Valtio menettää vuosittain noin 220 miljoonaa euroja verotuloja vähennyksen vuoksi. Säätytalolla niitä kaavaillaan valtion kassavajeen tilkkeeksi.
Ministeriö suhtautuu puolestaan nihkeästi vähennysoikeuden poistamiseen myös työantajilta. Perusteluna on se, että yritystoiminnan menoja tarkastellaan verotuksessa eri tavalla kuin kotitalouksien. Yrityksillä on laajempi mahdollisuus vähentää kuluja verotuksessaan.
Jo pelkkä spekulaatio jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistosta on saanut ay-liikkeen kiivaasti takajaloilleen. SAK:n edustajiston kokouksessa oltiin torstaina tyrmistyneitä hallitusneuvotteluista tihkuneista tiedoista.
Verovähennysoikeuden poistaminen kiristäisi palkansaajien verotusta. Ay-liikkeessä pelätään kuitenkin enemmän sitä, että vähennysoikeuden poisto johtaisi jäsenten joukkopakoon.
Pelko ei ole turha. Kun Ruotsissa vähennysoikeus poistettiin vuonna 2007, järjestäytymisaste alentui. Näin kävi erityisesti niillä aloilla, missä ansiotaso on keskimääräistä alhaisempi.
Oikeistossa on kautta historian pelätty ay-liikkeen joukkovoimaa. Verovähennysoikeuden poistaminen heikentäisi ay-liikkeen asemaa ja sopisi siksi hyvin oikeistohallituksen pirtaan. Se lienee verotulojen kasvattamista tärkeämpi tavoite.
Veropohjan laajentaminen on oikeaa politiikkaa. Jos vähennysoikeuteen päätetään koskea, tasapuolisuuden nimissä se pitäisi ulottaa myös työnantajiin. Jos niin ei ole, päätös näyttäytyy enemmän poliittisena operaationa, ei talouden sopeuttamisena.
Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen ei ole ammattiliitoissa ainoa huoli, kun maahan synnytetään oikeistohallitusta. Hallitusneuvotteluissa pohditaan myös lakko-oikeuden rajoittamista. Se on ollut erityisesti työantajia edustavan Elinkeinoelämän keskusliiton keskeinen toive tulevalle hallitukselle.
Eikä siinä vielä kaikki. Keskusteluissa on ollut myös ay-liikkeen sijoitusten verollepano. Nythän ammattiyhdistystoiminta tulkitaan yleishyödylliseksi ja sen vuoksi verosta vapaaksi.