Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Saa­me­lais­mu­seo Siida tuntee his­to­rian­sa

Emeritusprofessori Jukka Pennanen pohti (LK 15.5.) sitä, miksi Saamelaismuseo Siida valittiin vuoden eurooppalaiseksi museoksi. Kaikki merkittävät palkinnot, kuten vaikkapa euroviisuvoitto, herättävät aina mielipiteitä. Olihan EMYA2024-palkinnossa kyse Euroopan merkittävimmästä museoalan palkinnosta, joka palkinnon 47-vuotisen historian aikana myönnettiin ensimmäisen kerran museolle Suomessa.

Siida on maailman ensimmäinen saamelaismuseo, jonka saamelaiset itse perustivat jo 1959. Ulkomuseomme avautui 1963. Siida-kiinteistö valmistui 1998, jolloin avautui Saamelaismuseon ja Ylä-Lapin Luontokeskuksen ensimmäinen yhteinen päänäyttely Siiddastallan – Siidoista kyliin. Näyttelyn käsikirjoituksen pääsuunnittelusta vastasi emeritusprofessori Jukka Pennanen.

Saamelaiset ovat toki olleet aiemmassakin Siidan päänäyttelyn valmistelussa vahvasti mukana, mutta 2022 avautunut Siidan uusi päänäyttely Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme esittelee saamelaiskulttuurin ensimmäistä kertaa puhtaasti saamelaisten itsensä kertomana. Saamelaiskulttuurin käsikirjoituksesta vastasi saamelaiskulttuurin emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola ja luontoaiheiden biologi Matti Mela.

Siidan museojohtaja Taina Pieski ja intendentti Eija Ojanlatva vastanottivat MYA2024-palkinnon huhtikuussa Portugalissa.
Siidan museojohtaja Taina Pieski ja intendentti Eija Ojanlatva vastanottivat MYA2024-palkinnon huhtikuussa Portugalissa.
Kuva: Siida

Näyttelyn valmisteluun sekä Suomen kansallismuseon saamelaiskokoelman palautuksen valmisteluun osallistui 2021–22 yli 300 saamelaisyhteisön jäsentä erilaisissa keskustelutilaisuuksissa. Halusimme kuulla saamelaisilta, miten kerromme kulttuuristamme eilen, tänään ja huomenna. Kiitos EMYA2024-palkinnosta kuuluu koko saamelaisyhteisölle, jotka tiedoillaan ja taidoillaan ovat tukeneet työtämme.

Näyttelyssämme länsimainen tieteellinen tieto ja perinteinen saamelainen tieto, árbediehtu ovat tasavertaisia tiedonlähteitä. Sámi duodji ja taide ovat osa tarinankerrontaa. Kaikki näyttelyn tietosisällöt on tuotettu kolmella elävällä saamen kielellä.

Maailman museoissa on edelleen noin 50 000 saamelaisesinettä. Eurooppa ei ole repatriaatiotyön edelläkävijä verrattuna esimerkiksi Kanadaan ja Yhdysvaltoihin. Olemme iloisia, että viimein moni eurooppalainen museo on aktivoitunut repatriaatiotyöhön. Kun esivanhempiemme esineet palaavat kotiin Saamenmaalle, meidän on mahdollista iloita kulttuuriperinnöstämme esineiden kautta.

Olemme Saamelaismuseossa erittäin otettuja kaikesta saamastamme huomiosta Euroopan tasolla. Takana on sitkeä ja määrätietoinen työ.

Taina PieskiSaamelaismuseo Siidan museonjohtaja
Veli-Pekka Lehtolaemeritusprofessori