Lapsiasiavaltuutettu julkisti 7.2. selvityksen saamelaislasten ja -nuorten hyvinvoinnista ja oikeuksien toteutumisesta Suomessa. Selvityksen tavoitteena on tarjota ajankohtaista tietoa saamelaislasten ja -nuorten tarpeista. On arvokasta, että selvitys julkaistiin näin lähellä 6.2. vietettyä saamelaisten kansallispäivää – ja päätöstä saamelaiskäräjälain uudistamisesta.
Keskustelua lain uudistamisesta on käyty pääosin lain pykälistä, ei niinkään sen yhteiskunnallista vaikutuksista. Valitettavasti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eli lasten asema on jäänyt pois julkisesta keskustelusta.
Lapset ja nuoret nostivat selvityksessä esille etenkin kieleen liittyviä oikeuksia. Selvityksessä todettiinkin, että lapset osasivat nimetä oikeuksia, joita saamelaisille kuuluu alkuperäiskansana, ja he tiedostivat, etteivät ne toteudu täysimittaisesti. Yli puolet vastaajista (64 %) kertoi myös välttävänsä saamelaisuuden esille tuomista ainakin joissain tilanteissa, mikä on hälyttävää.
Jopa saamelaislapset siis tiedostavat käsillä olevan keskustelun ja mahdollisesti myös lain vaikutukset heidän elämiinsä. Saamelaiskäräjälaki on myös heidän kannaltaan elintärkeä laki, jota uudistamatta on vaikea edistää heidän oikeuksiaan ja asemaansa Suomessa.
Saamelaiskäräjälaissa on kyse myös siitä, pystymmekö edistämään heidän oikeuttaan sukunsa kielen opiskeluun, lisäämmekö tietoa saamelaisista heidän koulukavereidensa keskuudessa tai kuullaanko heitä todellisesti heitä koskevissa asioissa.
Haluamme löytää ratkaisut nyt, etteivät he joudu käymään samoja keskusteluja kuin me. Haluamme tarjota heille tulevaisuuden, jossa saamelaiskäräjälaki edistää heidän oikeuksiaan ja sen kautta maailman, jossa heille kansana kuuluva itsemääräämisoikeus toteutuu ja jossa heillä on oikeus identiteettiinsä.
Anni-Sofia Niittyvuopio
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja
Petra Laiti
Suomen Saamelaisnuorten puheenjohtaja