Ruokavirasto aloittaa syyskuun alussa kaikkia turkistarhoja koskevan lintuinfluenssaseurannan. Viraston tiedotteen mukaan ensimmäisessä vaiheessa näytteet otetaan jokaiselta Suomen minkkitarhalta, joita on noin 130.
Viraston mukaan seuranta aloitetaan minkeistä, koska minkkien saamat lintuinfluenssatartunnat aiheuttavat ihmiselle suuremman terveysvaaran kuin kettujen ja supikoirien tartunnat.
Minkin ylähengitysteissä on reseptoreita, jotka sitovat sekä ihmisten että lintujen influenssaviruksia. Tämän vuoksi minkit ovat alttiita saamaan tartunnan kummastakin influenssaviruksesta.
Syksyn influenssakausi on Suomessa alkamaisillaan. Jos lintujen ja ihmisten virukset tarttuvat minkkiin yhtä aikaa, saattaa syntyä uusi virusmuunnos, joka voi tarttua entistä herkemmin myös ihmiseen.
Minkkitarhojen seuranta on määrä saada päätökseen lokakuun loppuun mennessä, minkä jälkeen Ruokavirasto siirtyy ottamaan näytteitä kettu- ja supikoiratarhoilta. Kakkosvaiheen aikataulua ei ole vielä lyöty lukkoon, mutta kaikkiaan valmista pitäisi tulla tämän vuoden puolella.
Suomessa on viraston arvion mukaan noin 400 aktiivista turkistarhaa, joilla arvioidaan olevan noin 1,3 miljoonaa turkiseläintä. Valtaosa tarhoista sijaitsee Pohjanmaalla.
"Akuutti epidemiatilanne on hallinnassa"
Ruokaviraston mukaan ensimmäinen suomalaiselta turkistarhalta löytynyt lintuinfluenssatartunta todettiin 13. heinäkuuta. Tämän jälkeen tartuntoja on löydetty yhteensä 25 turkistarhalta. Kaikkiaan 13 tarhalle on annettu eläinten lopettamispäätökset, jotka koskevat yhteensä noin 120 000 turkiseläintä.
Osastonjohtaja Terhi Laaksonen Ruokavirastosta kertoo, että akuutti epidemiatilanne alkaa olla nyt hallinnassa.
– Uusia positiivisia tarhoja ei ole ollut paljoa, ja viimeisimmät positiiviset näytteet tarhoilta on otettu heinäkuun lopussa, Laaksonen kertoo STT:lle.
– Lisäksi naurulokit, joilla on ollut tänä vuonna paljon lintuinfluenssaa, ovat jo muuttaneet etelämmäksi Suomen turkistarha-alueelta.
Ruokavirasto on tähän mennessä tehnyt tarhoilla riskiperusteista seurantaa, jossa on keskitytty esimerkiksi sellaisiin tarhoihin, joiden eläimillä on ollut lintuinfluenssan oireita.
Laaksosen mukaan nyt tehtävällä kaikkien tarhojen seurannalla halutaan selvittää, onko riskiperusteisessa seurannassa jäänyt tartuntoja huomaamatta.
– Tähän mennessä ehkä kymmenen prosenttia Suomen turkistarhoista on tutkittu riskiperusteisesti, Laaksonen kertoo.
– Emme siis voi olla vakuuttuneita, ettei jossain olisi tarhoja, jotka eivät ole osuneet riskiperusteiseen näytteenottoon.