Kuin seinään olisi törmätty. Vertausta on käytetty koronan yhteydessä paljon, ja se sopii kuvaamaan koronan taloudellisia vaikutuksia myös Rovaniemellä.
– Tietysti tämä on melkoinen romahdus. Elinkeinoelämän tilanne oli ennen koronaa Rovaniemellä todella hyvä, ja matkailussa tehtiin huipputuloksia helmikuun loppuun saakka. Sitten rysähdettiin yhtäkkiä kuin seinään, kaupunginjohtaja Esko Lotvonen kuvailee.
Vaikka suuri osa kaupungin työntekijöistä on etätöissä, kaupunginjohtaja vastaa puhelimeen työpaikaltaan. Lotvonen kertoo, ettei hänkään tapaa ihmisiä, vaan työskentelee puhelimen ja videoyhteyksien kautta. Myös kokoukset järjestetään etänä.
Epidemia Rovaniemelle pääsiäisen jälkeen
Kaupunginjohtajan työnkuva on nyt muutenkin poikkeuksellinen: työ on muuttunut kriisijohtamiseksi.
Lotvonen sanoo järjestäneensä ensimmäisen koronapalaverin jo tammikuun lopussa, mutta hektisin jakso koitti talvilomaviikon jälkeen, kun maan hallitus alkoi rajata yhteiskunnan toimintoja ja ihmisten kokoontumista.
– Silloin piti reagoida nopeasti ja tehdä paljon päätöksiä Rovaniemen osalta. Nyt tilanne on hiukan tasaantunut.
Jo ensi viikolla tilanne voi kuitenkin olla taas toinen, sillä Lapin sairaanhoitopiiri on Lotvosen mukaan arvioinut, että koronaepidemia saavuttaa Rovaniemen pääsiäisen jälkeen. Lotvonen sanoo, että Rovaniemi on ehtinyt varautua epidemiaan varsin hyvin. Tämä koskee sekä terveydenhoitoa, jossa Rovaniemi tekee yhteistyötä Lapin sairaanhoitopiirin kanssa, että kaupungin muuta toimintaa.
– Meillä on hyvä valmius toimia poikkeusoloissa. Poikkeusolojen johtoryhmän lisäksi meillä on erityinen pandemiatyöryhmä, ja myös viestintäketjut ovat kunnossa.
Verotulot vähenevät dramaattisesti
Jo nyt on selvää, että korona heikentää monin tavoin Rovaniemen taloutta. Kaupungin tämän vuoden talousarviolta se on vienyt pohjan pois, sillä verotulot vähenevät dramaattisesti, kun sekä yritykset että julkisyhteisöt lomauttavat työntekijöitään. Myös erilaisia maksuja kaupungin palveluista jää saamatta, kun palveluita ei voida koronan takia tarjota.
– Tuloja katoaa arviolta sen verran, mitä yksi veroprosentti tuo vuodessa. Se tarkoittaa toistakymmentä miljoonaa euroa. Samalla kaupungin menot kuitenkin kasvavat erityisesti sote-puolella, Lotvonen sanoo.
Lotvonen pitää välttämättömänä, että valtio tulee nyt kuntien avuksi, jotta kunnat pystyvät pitämään palveluita yllä. Jos kuntien palvelukyky romahtaa, kuntalaisten arki käy todella vaikeaksi.
Toistaiseksi ei vielä tiedetä, millaista tukea kunnille on tulossa. Sen vuoksi kaupungin ensi vuoden talousarvion rakentaminen tiivistyy pääosin alkusyksyyn, jolloin koronan vaikutukset ja valtion tukitoimet ovat paremmin tiedossa.
Myös tämän vuoden talousarvio rakennetaan uudestaan viimeistään syyskuun alussa.
Matkailuinvestointeja varmasti lykätään
Tunturikeskuksissa korona keskeytti kevättalven tärkeän matkailusesongin. Rovaniemen kannalta onnekasta oli, että täällä sesongin huippu ehdittiin viedä läpi ennen koronaa. Miten korona vaikuttaa matkailuun lähivuosina, siitä ei voida sanoa mitään varmaa.
– Matkailupuolella arvioidaan, että kriisistä ollaan palauduttu kahden tai viimeistään kolmen vuoden päästä. Uskon itsekin, että elpyminen on kohtuullisen nopeaa, kunhan pidämme huolen siitä, että yritykset selviävät pahimman kriisin yli.
Lotvosen mielestä Rovaniemen tilannetta helpottaa se, että matkailutuote oli kriisin iskiessä huippukunnossa. Tuote ja markkinat ovat siis valmiina, kun kriisi joskus hälvenee ja ihmisten liikkuminen on taas mahdollista.
– Investointeja yritykset varmaankin joutuvat lykkäämään, vaikka toisaalta nyt voisi olla hyvä aika rakentaa, koska rakentamisen kustannukset luultavasti laskevat. Mietintäaika varmasti pitenee myös tornihotellien osalta, vaikka kaupunki toki jatkaa kaavoitustyötä.
Elpymiseen tarvitaan myös yhteisöllisyyttä
Lotvosen mielestä kaupunkilaiset voivat kuitenkin luottaa siihen, että Rovaniemi elpyy kriisin jälkeen. Hän sanoo, että kulunut vuosikymmen on ollut Rovaniemelle menestyksekäs monilla kehitysmittareilla mitattuna. Täällä on siis hyvä pohja jälleenrakentamiselle.
Kriisistä selviämisessä ei ole kuitenkaan kyse vain taloudesta. Nyt tarvitaan myös välittämistä ja yhteisöllisyyttä.
– Kaikilla on nyt vaikeaa ja joillakin vielä vaikeampaa. Siksi kaupunkilaisten pitää tukea toisiaan ja huolehtia kanssakulkijoistaan. Kaveria ei saa nyt jättää, kaupunginjohtaja vetoaa.
Johtaminen poikkeusoloissa
Rovaniemen kaupunginvaltuuston hyväksymän häiriötilanteiden ja poikkeusolojen johtosäännön mukaan häiriötilanteiden aikana ja poikkeusoloissa kaupungin toimintaa johtavat kaupunginjohtaja ja kaupunginjohtajan nimeämä poikkeusolojen johtoryhmä.
Johtoryhmä seuraa epidemian etenemistä ja valmistelee tarvittavia kiireellisiä toimenpiteitä joko kaupunginjohtajan tai kaupunginhallituksen päätettäväksi.
Kaupunginjohtaja kykenee tarvittaessa tekemään nopeita päätöksiä, jotka ovat hänen normaalin toimivaltansa ulkopuolella.
Kaupunginjohtaja nimesi poikkeusolojen johtoryhmän 6.3.2020.
Johtoryhmään kuuluvat kaupunginjohtajan lisäksi sivistys- ja hyvinvointipalvelujen toimialajohtaja, elinvoimapalvelujen toimialan toimialajohtaja, viestintäpäällikkö, kaupunginsihteeri, henkilöstöjohtaja, kaupunginkamreeri, kaupungininsinööri, hallintoylilääkäri ja turvallisuuspäällikkö.