Rovaniemen Imariin vuonna 1954 perustettu taimitarha on valtava. Keskellä aluetta törröttää puinen omakotitalo, joka toimii toimistorakennuksena. Sitä ympäröivät kasvihuoneet, joista jotkut ovat ehjiä, osan kattomuovin jäänteet lerpattavat tuulessa.
Keskellä kaikkea seisoo uutuuttaan hohtava 1 100 neliömetrin varastorakennus, jonne mahtuu 13–15 miljoonaa tainta, kaikki tämän kesän aikana kasvatetut. Täällä Imarissa kasvatetaan noin kymmenesosa Suomessa istutettavista taimista.
Kari Gullsten hienosäätää trukin ohjaksissa muoviin käärittyä pahvilaatikkotornia yhdeksänmetrisen rakennuksen ylimmälle hyllylle.
– Tämä se vaatii tarkkaavaisuutta, huomaa Fin forelian taimitarhan Rovaniemen päällikkö Kalle Mäkikokko.
Taimiyhtiö Fin forelia on tehnyt reilun miljoonan euron investoinnin Rovaniemen taimitarhalleen. Pohjois-Suomessa taimien istuttaminen on vähentynyt, joten yhtiö tähtää myös Ruotsin markkinoille. Metsähallitus myi osuutensa yrityksen johdolle vuonna 2017, kun taimiliiketoiminta oli ollut pitkään kannattamaton.
– Taimia myydään Pohjois-Suomeen noin 80 prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Taustalla on monta syytä, kuten se, että valtiolta ei saa enää tukea metsän uudistamiseen, sanoo Mäkikokko.
Metsän uudistamisella tarkoitetaan taimien istutusta hakatun metsän tilalle. Talousmetsien hoitoon on tullut myös muita muutoksia. Ennen vuonna 2014 voimaan astunutta uutta metsälakia metsätalous perustui lähes kokonaan tasaikäiskasvatukseen, jossa kasvatus päättyi hakkuuseen. Tämän jälkeen tilalle istutettiin uudet taimet. Uuden lain myötä on mahdollista myös eriaikaiskasvatus, jossa hakkuissa kaadetaan vain suurimmat puut ja pienemmät jätetään kasvamaan, jolloin uusia taimia ei tarvitse välttämättä istuttaa lainkaan.
Uuden investoinnin taustalla on myynnin kasvu Ruotsissa. Mäkikokon mukaan ensi kevään myynnistä reilusti yli puolet menee Ruotsiin. Asiakaskunnan muuttuessa uudelle pakkasvarastolle on nyt tarve.
– Taimet ovat olleet täällä 70 vuoden ajan ulkona ilmojen armoilla. Nyt ruotsalaiset asiakkaat vaativat, että taimien täytyy olla pakastettuna istutushetkellä. Silloin ne juurtuvat ja kasvavat paremmin, kertoo Mäkikokko.
Imarin juuri rakennettua pakkasvarastoa ollaan parhaillaan täyttämässä. Työntekijöitä Rovaniemen taimitarhalla on 20–30, joista kolme on vakituista. Työntekijöitä tarvitaan uuden pakkasvaraston myötä taimien kasvatusaikana huhtikuusta lähtien siihen asti, että ne pakataan marras–joulukuussa.
Valtion omistuksessa ennen olleella taimitarhalla on pitkä historia. Mäkikokko kertoo, että itse Kekkonenkin on vieraillut tarhalla, jolloin toimiston eteen istutettiin kolme nykyään komeaa puuta. Mäkikokko on itse työskennellyt taimitarhalla ensimmäistä kertaa jo vuonna 1991.
Fin forelian asiakkaita Suomessa ovat 95-prosenttisesti suuret metsäyhtiöt ja metsänhoitoyhdistykset. Rovaniemellä yhtiöllä on tällä hetkellä muutama kymmen eri asiakasta ja Ruotsissa kymmenkunta. Ruotsissa istutetaan yli 400 miljoonaa tainta vuodessa, kun Suomen luku viime vuosina on ollut keskimäärin 150 miljoonaa.
Rovaniemellä kasvatetaan ylivoimaisesti eniten männyntaimia, sillä niitä istutetaan perinteisesti Pohjois-Suomessa eniten. Toiseksi eniten myydään kuusia. Myös lehtikuusia ja kontortamäntyjä kasvatetaan nykyisin Ruotsin markkinoille.
Mäkikokko on huomannut, että nykyään ihmiset eivät kuitenkaan istuta enää pelkkää mäntyä. Monimuotoisuuden suosiminenkin liittyy muuttuviin asenteisiin metsänhoitoa kohtaan.