Ro­va­nie­mel­lä on halvin sähkön siir­to­hin­ta koko maassa – kal­leim­man yhtiön hinta on lähes kaksi- ja puo­li­ker­tai­nen Ro­va­nie­meen ver­rat­tu­na

Myös Keminmaassa, Torniossa ja Kemissä sähkön siirtohinnat ovat Suomen edullisimpien joukossa.

Korotuspainetta sähkönsiirtohinnoille aiheuttavat muun muassa myrskykestävyyteen tehtävät investoinnit. Suomessa on vielä noin miljoona sähkönkäyttöpaikkaa, joissa vaatimukset eivät täyty.
Korotuspainetta sähkönsiirtohinnoille aiheuttavat muun muassa myrskykestävyyteen tehtävät investoinnit. Suomessa on vielä noin miljoona sähkönkäyttöpaikkaa, joissa vaatimukset eivät täyty.

Asuinpaikka voi tulla kalliiksi sähkölaskussa, sillä sähkö siirtyy verkosta kuluttajalle yhä hyvin erilaisella hinnalla eri puolilla maata.

Kalleimman yhtiön hinta on lähes kaksi- ja puolikertainen halvimpaan yhtiöön verrattuna.

Edullisin yhtiö on Rovaniemen Verkko Oy, jonka siirtohinta on 6,46 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on vain 42 prosenttia maan kalleimpien yhtiöiden hinnasta.  Energiaviraston tiedot kertovat, että hinnakkaimmin sähköä kotitalouksiin siirtävät yhtiöt löytyvät Etelä-Savosta ja Pirkanmaalta.

Halvin hinta alle 6,50 senttiä

Koko maassa verkkoyhtiöiden hintakeskiarvo on 9,78 senttiä kilowattitunnilta.

Alle seitsemän senttiä veloittavat myös Turku Energia Sähköverkot ja Tampereen Sähköverkko. Edullisia yhtiöitä ovat Lapista myös Keminmaan Energia Oy (7,44), Tornion Energia Oy (7,50) sekä Kemin Energia ja Vesi Oy (8,15).

Kalleimpien yhtiöiden joukossa oli Lapista Tunturiverkko Oy (11,29), Koillis-Lapin sähkö Oy (10,76) sekä Tornionlaakson Sähkö Oy (10,11).

Keskihintaisia olivat Rovakaira Oy (9,65) ja Muonion Sähköosuuskunta (8,63).

Energiaviraston keräämät hinnat koskevat 3x25 A sulakkeilla varustettua pientaloa, jonka keskimääräinen sähkön vuosikulutus on 5 000 kWh.

Kallein hinta 15,33 senttiä

Tammikuun alun hintatietojen mukaan Suomen kallein sähkön siirtohinta on 15,33 senttiä kilowattitunnilta (kWh). Tämän verran veloittaa kaksi yhtiötä: Etelä-Savossa jakeluvastuusta huolehtiva Järvi-Suomen Energia sekä Pirkanmaalla Jämsässä toimiva Kuoreveden Sähkö.

Lähes sama hinta on kolmeen maakuntaan verkkonsa ulottanut Savon Voima Verkko -yhtiöllä.

Neljänneksi kalleinta sähkön siirto on Kainuussa. Kajave Oy veloittaa siitä 14,63 senttiä kilowattitunnilta.

Seitsemän yhtiötä yli 13 sentin

Neljä hintavertailun yläpään yhtiötä erottuu selvästi, sillä viidenneksi sijoittuvan yhtiön (Parikkalan Valo) siirtohinta on lähes kymmenen prosenttia halvempi (13,63) kuin Kainuussa.

Liittymämäärältään Suomen suurimpiin kuuluva siirtoyhtiö Caruna sijoittuu hintavertailussa kuudenneksi 13,55 sentin hinnallaan.

Yli 13 senttiä veloittaa myös Pohjois-Karjalassa toimiva PKS Sähkösiirto.

Muutama kova hinnannosto

Sähkönjakeluvastuusta huolehtii Suomessa 77 verkkoyhtiötä. Niistä 23 nosti siirtohintoja kuluneen vuoden aikana.

Suurimmat korotukset teki Kauhavalla toimiva Jylhän Sähköosuuskunta, joka nosti hintaa lain salliman enimmäismäärän eli 15 prosenttia. Outokummun Energialla korotus oli lähes yhtä suuri.

Valkeakosken Energia ja Imatran Seudun Sähkönsiirto korottivat hintoja noin 13 prosenttia.

Muiden korotukset jäivät enimmilläänkin kahdeksaan prosenttiin.

Miljoona paikkaa vielä vaatimusten tavoittamattomissa

Verkkoyhtiöiden kustannuksia on kasvattanut erityisesti sähkön toimitusvarmuuden parantaminen.

Linjastoja on uusittu ja uusitaan paremmin esimerkiksi myrskyjä kestäväksi. Käytännössä se tarkoittaa muun muassa maakaapelointia.

Vuonna 2014 alkaneet, yhtiöitä koskevat lakisääteiset toimitusvarmuusvaatimukset astuvat voimaan asteittain vuoteen 2028 saakka.

Tuoreimman tiedon mukaan vaatimukset eivät ole vielä täyttyneet lähes miljoonassa sähkön käyttöpaikassa. Valtaosa niistä on kaava-alueiden ulkopuolella.

Kahdelle verkkoyhtiölle on myönnetty velvoitteiden täyttämiseen jatkoaikaa vuoteen 2032 ja kymmenelle yhtiölle peräti vuoteen 2036.

Ruotsissa tuottotasoa laskettiin poliittisella päätöksellä

Energiavirasto on arvioinut, että sähkön jakeluverkko edellyttää lähes kymmenen miljardin euron investointeja vuosien 2014-2036 välillä.

Toimitusvarmuuden parantamisen osuus on tästä noin kolmannes.

Investointitarpeella ei kuitenkaan voi perustella siirtohintojen korotuksia rajattomasti. Koska sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, energiavirasto valvoo jakeluyhtiöiden tuottotasoa.

Tuottotaso on viime vuosina laskenut vajaan puolen prosenttiyksikön tahtia, ja on nyt noin kuusi prosenttia. Virasto odottaa laskun jatkuvan juuri alkaneen nelivuotiskauden aikana edelleen.

Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmen mukaan tuottotaso on Suomessa kohtuullinen.

– Huomionarvoista on, että Ruotsissa laskettiin tuottotasoa poliittisella päätöksellä alle neljään prosenttiin valvontajaksolle 2020-2023, hän kertoo.

Edellisellä nelivuotiskaudella taso oli Ruotsissa yli kahdeksan prosenttia.