Ihmisten kaltaiset, tekoälyllä varustetut robotit ovat jo kaupan Suomessa. Hintahaarukka on noin 20 000–130 000 euroa, humanoidirobotin ominaisuuksista riippuen.
Yleensä uudet ja oudot edistyksellisyyteenkin tähtäävät asiat ruokkivat ihmisten mielikuvitusta. Teknisten välineiden käyttö on hivuttautumassa lähemmäksi ihmisen ihoa. On kuitenkin syytä erottaa toisistaan ihmisen tehtävät robottien tehtävistä.
Noin kymmenen vuotta sitten lehtimediassa kirjoitettiin, että robotit korvaavat pian neljänneksen lähihoitajien ja sairaanhoitajien työstä. Hoito- ja hoivatyössä robotit eivät kykene inhimilliseen empatiaan ja läsnäoloon. Jos voisivatkin, vaikka vain korvikkeina, niin vanhukset jäisivät vaille humaania huolenpitoa.
Sen sijaan näkisin asian siten, että eläimillä on lajityypilliset mahdollisuutensa vastavuoroisuuteen ja olla ikään kuin peileinä ihmisen empatian tarpeen tasapainottamiselle.
Humanoidirobotit tai vastaavat älylaitteet voidaan kyllä ohjelmoida työhön, jossa niiden tarkkuus on perusteltua. Ruokaa ja tavaroita kuljettavia laiterobotteja näkee liikehtivän sairaaloiden käytävillä ja ulkona katukuvassa.
Robottien valmistajien taholta maksimaalisen taloudellisen hyödyn tavoittelu on tosiasia. Niihin on satsattu valtavasti rahaa, jotka tulisi saada joskus takaisin, korkojen kera. Hoito- ja hoivapaikkojen arki on pahimmillaan sitä, että muun muassa riittävästä vaipanvaihtokertojen määrästä joudutaan tinkimään. Robotin hintaan verraten saataisiin vastaavasti varastot täyteen vaippoja. Hoitajiakin palkattua.
Leikillisesti todeten, jokaista robotin täyttämää ”virkaa” kohden seuraisi jotakuinkin sama määrä työttömiä. Mieluummin robotit työttömyyskortistoon tai kortistonhoitajiksi ja ihmisille töitä. Älylaitteet eivät vielä osanne vaatia ansiosidonnaista tai peruspäivärahaa. Säästöä sekin.