Pääkirjoitus: Vihreän siir­ty­män jät­ti-in­ves­toin­tien hank­ki­mi­nen Me­ri-Lap­piin edel­lyt­tää alueen kuntien yh­teis­työ­tä – sen aloit­ta­mis­ta ei voi enää lykätä tuon­nem­mak­si

Kolumni: Rkp:n on va­lit­ta­va arvojen ja edun­val­von­nan välillä ja jäl­kim­mäi­nen on vah­voil­la

Merikotka: Me­ri­kot­ka sil­pou­tui tuu­li­voi­ma­laan Kemin Ajok­ses­sa – tut­ki­ja: tällä het­kel­lä tie­dos­sa­ni on yh­teen­sä 48 ta­paus­ta

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan kesän ajalle - tutustu ja hae tästä

Tilaajille

Ra­ken­ne­uu­dis­tuk­set ovat muu­ta­kin kuin sa­na­he­li­nää – to­teut­ta­mi­nen on Suo­mes­sa työ­läs­tä, mutta lop­pu­tu­los voi olla on­nis­tu­nut

Termiä rakenneuudistus käytetään puheissa ja pumaskoissa usein huolettomasti ilman konkreettista sisältöä. Erityisasiantuntija Olli Kärkkäisen mukaan rakenteellisilla uudistuksilla voidaan kuitenkin kehittää yhteiskuntaa myönteiseen suuntaan.

Ilari Tapio
08.06.2020 07:00
Rakenneuudistukset
Rakenneuudistus ja rakenteellinen uudistus ovat kuuluneet johtavien poliitikkojen ja virkamiesten keskeiseen sanavarastoon siitä asti, kun isä rintamamiestalon osti.

Välillä tuntuu, että rakenteellista uudistusta esitetään tai vaaditaan toteuttavaksi silloin, kun jonkin ongelman korjaamiseksi ei ole nopeita konsteja. Rintamamiestalossa se voisi tarkoittaa aidan jättämistä korjaamatta sillä verukkeella, että joskus toteutetaan pihan kokonaisuudistus.

Mieleen saattavat tulla myös 1960-luvun rakennemuutos maaltapakoineen ja 1980-luvun "hallittu rakennemuutos" kasinotalouksineen. Jälkimmäinen oli pääministeri Harri Holkerin (kok.) ja hänen sinipunahallituksensa vuonna 1987 lanseeraama termi.

Vain etäistä sukua rakennemuutoksille

Mielikuvat ovat ainakin osittain vääriä.

Lue Digiä 1 kk _vain 1 €_

Tutustu, voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Rakenneuudistukset Yhteiskunta Politiikka Talous