Vanhempi, et ole yksin huolesi kanssa. Lapsesi vakuutteluista huolimatta totuus on, että kaikilla alakouluikäisillä ei ole puhelinta.
Lapsi ei synny puhelin kädessä, me aikuiset mahdollistamme laiteriippuvuuden. On meidän tehtävä pitää huoli, että puhelimen käytölle on selkeät rajat ja että käyttöä valvotaan. Digilaitteiden, sovellusten ja pelien runsaan käytön pitkäaikaisvaikutuksia vasta tutkitaan, mutta viitteitä niiden yhteydestä esimerkiksi keskittymiskyvyn heikkenemiseen on.
Meidän on hyväksyttävä se, että älylaitteet ovat jonkinlainen osa arkea. Vanhempien on oltava kiinnostuneita siitä, mitä lapset laitteilla tekevät. Niinkin arkisessa kuin Whatsappissa voi piillä ominaisuuksia, mistä emme ole selvillä.
Onko tarpeen, että pikkukoululaisella on kyseinen sovellus? Mihin sitä oikeasti arjessa tarvitaan? Voisiko vanha kunnon tekstiviesti toimia turvallisemmin yhteydenpitovälineenä?
On selvää, että koulupäivän aikana puhelinta ei tarvita. Yhteydenotot koulun ja kodin välillä on mahdollista hoitaa aikuisten kesken. Lapsi voi tarvita kotona puhelinta yhteydenpitoon vielä töissä olevien vanhempien kanssa, mutta ei nettiä ja sovelluksia. Valvomaton hetki puhelimella ei aina ole hyväksi lapselle.
Kasvattajana ja vanhempana sinulla on lupa rajoittaa älylaitteiden käyttöä ja ohjata lapsen tekemistä toisaalle. Yhteydenpitoon ei välttämättä tarvita puhelinta sovelluksineen, vanhat hyvät tavat kuten kaverin hakeminen leikkeihin tai treffeistä sopiminen aikuisten tuella ovat edelleen käyttökelpoisia.
Moni vanhempi hankkii puhelimen lapselleen turvallisuuden lisäämiseksi. Mikäli lapsella on internet taskussaan, on hänellä mahdollisuus päästä käsiksi sisältöön, joka ei lisää turvallisuutta, vaan heikentää sitä.
Tiedämme, että moni vanhempi kipuilee näiden asioiden kanssa. Haluamme antaa tukemme ja rohkaisumme kanssavanhemmille – otetaan yhdessä tiukempi linja ja turvataan osaltamme lastemme lapsuutta.