Liikenne: Sil­ta­tar­kas­tuk­set ai­heut­ta­vat poik­keus­jär­jes­te­ly­jä Ro­va­nie­mel­lä tänään ja kes­ki­viik­ko­na

Kolumni: So­vin­non te­ke­mi­nen on pro­ses­si

Podcast: Kar­va­lak­ki­do­ku­ment­ti osa 6: Kuk­ko­lan­kos­ki näyt­tää, mitä elävä jo­ki­kult­tuu­ri voi ih­mi­sel­le merkitä – Heik­ki­län tai­tei­li­ja­vel­jek­set ker­to­vat elä­mäs­tä Väy­län­var­rel­la

Raijan al­bu­mis­ta: Mitä meillä oli ennen Sam­po­kes­kus­ta? Katso van­hois­ta ku­vis­ta, miten ka­tu­ku­va muut­tui!

Rovakadulta otettu kuva kertoo, millaisia rakennuksia oli Sampokeskuksen paikalla vielä vuonna 1984. Säästöpankin talo  Lintulankulmassa ja viereinen vakuutusyhtiö Sampon talo purettiin molemmat Sampokeskuksen tieltä. Rovakadun ja Koskikadun kulmauksessa sijaitsevan vaalean talon paikalle valmistui Antinkulman nykyinen liikerakennus vuonna 1985. Maakuntakadun ja Pekankadun risteys 3.1.1984. Kerrostalo oikealla on Kalevan talo, joka on edelleen osa Sampokeskusta. Pienessä puutalossa toimi Riitan divari. Vasemmanpuoleisessa rakennuksessa toimi Jokelan hautaustoimisto.
Rovakadulta otettu kuva kertoo, millaisia rakennuksia oli Sampokeskuksen paikalla vielä vuonna 1984. Säästöpankin talo Lintulankulmassa ja viereinen vakuutusyhtiö Sampon talo purettiin molemmat Sampokeskuksen tieltä. Rovakadun ja Koskikadun kulmauksessa sijaitsevan vaalean talon paikalle valmistui Antinkulman nykyinen liikerakennus vuonna 1985.
Rovakadulta otettu kuva kertoo, millaisia rakennuksia oli Sampokeskuksen paikalla vielä vuonna 1984. Säästöpankin talo Lintulankulmassa ja viereinen vakuutusyhtiö Sampon talo purettiin molemmat Sampokeskuksen tieltä. Rovakadun ja Koskikadun kulmauksessa sijaitsevan vaalean talon paikalle valmistui Antinkulman nykyinen liikerakennus vuonna 1985.
Kuva: Raija Heimo

Rovaniemellä vietettiin juhlapäivää 14. helmikuuta 1990. Silloin avasi ovensa Rovaniemen ensimmäinen nykyaikainen kauppakeskus, Sampokeskus.

Sampokeskuksen 30 vuoden takaisia avajaisia edelsivät monivuotiset purku- ja rakennustyöt, jotka muuttivat kaupunkikuvaa voimakkaasti. Rovaniemeläinen Raija Heimo kameroineen seurasi rakennushankkeen etenemistä alusta saakka.

Heimo asui tuolloin Ainonkadulla ja ulkoilutti koiraansa aina varhain aamulla. Vuonna 1984 hän alkoi kuvata purkutuomion saaneita rakennuksia. Muuttuvan kaupunkikuvan taltioimisesta kehittyi vähitellen harrastus, josta on kertynyt kymmenittäin valokuvia Heimon kotialbumeihin.

Sampokeskuksen rakennustöitä valmistellaan vuonna 1987. Kalevan talon vasemmalla puolella Rovakadun ja Koskikadun kulmauksessa näkyy Antinkulma, jossa sijaitsee nyt muun muassa Uuden Rovaniemen toimitus. Näkymä Pekankadulta nykyisen Sampokeskuksen suuntaan vuonna 1987. Jokelan talo on jo purettu. Maakuntakadun ja Pekankadun risteystä vuonna 1985. Koskikadun varrella nykyisen Santa Claus -hotellin paikalla on vielä matala rakennus, jossa toimi muun muassa Toton kahvila.
Sampokeskuksen rakennustöitä valmistellaan vuonna 1987. Kalevan talon vasemmalla puolella Rovakadun ja Koskikadun kulmauksessa näkyy Antinkulma, jossa sijaitsee nyt muun muassa Uuden Rovaniemen toimitus.
Sampokeskuksen rakennustöitä valmistellaan vuonna 1987. Kalevan talon vasemmalla puolella Rovakadun ja Koskikadun kulmauksessa näkyy Antinkulma, jossa sijaitsee nyt muun muassa Uuden Rovaniemen toimitus.
Kuva: Raija Heimo

Sampokeskus sai nimensä vakuutusyhtiöltä

Sampokeskus sai nimensä rakennuttajaltaan Sampo-yhtiöltä. Sampo oli alunperin lounaissuomalainen vakuutusyhtiö, josta tuli 1980-luvun lopulla julkinen osakeyhtiö. Sampo omisti Rovakadun varrelta liikekiinteistön, joka purettiin pois Sampokeskuksen tieltä.

Sampokeskuksen rakentaminen kesti kolmisen vuotta ja maksoi noin 150 miljoonaa markkaa.

Sampokeskuksen Lintulankulmana tunnetun osan Rovakadun ja Pekankadun kulmauksessa rakennutti Säästöpankki, jolla oli samalla paikalla liiketalo jo aiemmin. 1990-luvun pankkikriisissä Lintulankulma päätyi valtion omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalille.

Kesällä 1999 kiinteistösijoitusyhtiö Citycon osti sekä Kiinteistö Oy Sampotalon että Kiinteistö Oy Lintulankulman. Kauppasummaa ei paljastettu, mutta sen kerrottiin olevan kaikkien aikojen suurin  Rovaniemellä tehty kiinteistökauppa siihen saakka.

Nykyään Sampokeskuksen omistaa  Erikoissijoitusrahasto Trevian Suomi Kiinteistöt I, joka osti kauppakeskuksen marraskuussa 2018  Cityconilta 16 miljoonalla eurolla.


Sampokeskuksen rakennustöitä Maakuntakadun ja Pekankadun kulmasta vuonna 1989. Sampokeskus alkaa jo hahmottua. Kuva on otettu  4.2.1989 Koskikadulta.
Sampokeskuksen rakennustöitä Maakuntakadun ja Pekankadun kulmasta vuonna 1989.
Sampokeskuksen rakennustöitä Maakuntakadun ja Pekankadun kulmasta vuonna 1989.
Kuva: Raija Heimo

Antinkulma oma kiinteistönsä

Sampokeskuksen luoteiskulmassa sijaitseva Antinkulma on oma kiinteistönsä, joka on saanut nimensä rakennuttajaltaan, kiinteistösijoittaja  Antti Aholta. Antinkulman omistaa nykyään Rovaniemen kaupunki Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy:n kautta.

Markkinakiinteistöt osti Antinkulman joulukuussa 2018 Antti Ahon perikunnalta. Antinkulmassa ovat vuokralaisina Lapin Kansa, Uusi Rovaniemi ja Instrumentarium.

Jos Trevianin toiveet toteutuvat, Sampokeskuksen kortteli kokee jatkossa merkittävän muutoksen: Trevian haluaa rakennuttaa Antinkulmaan 26-kerroksisen tornihotellin. Hotellin rakentaminen edellyttää kaavamuutosta.

Juttusarjassa esitellään valokuvia rovaniemeläisen Raija Heimon albumista. Heimo valokuvasi Rovaniemen muuttuvaa kaupunkikuvaa vuosina 1984–2014.