Hallitusohjelmaan kirjattu rahapelijärjestelmän avaaminen kilpailulle on etenemässä loppusuoralle. Sisäministeriössä valmisteltu uudistus lähtee lähiaikoina lausuntokierrokselle ja tulee julkiseksi kesän aikana. Eduskuntaan se edennee syksyyn mennessä. Tavoitteena on lisenssijärjestelmä, joka päättää Veikkauksen monopolin 2026.
Lisenssijärjestelmä avaa Suomen rahapelimarkkinat myös ulkomaisille peliyhtiöille, jotka saavat jatkossa harjoittaa ja markkinoida liiketoimintaansa täällä valvotusti – kunhan vain hankkivat ensin lisenssin eli toimiluvan. Lisenssimaksun lisäksi yhtiöt joutuvat maksamaan tuotoistaan veroa Suomen valtiolle.
Verrokkimaissa vero on 19–29,5 prosenttia ja Suomessa veroksi tullee 20 prosenttia (HS 26.6.). Valtion arvioidaan saavan järjestelmän avulla yli sadan miljoonan euron vuotuiset lisätulot.
Veikkauksen monopolin lopullinen murtuminen on ollut vain ajan kysymys. Valtaosa suomalaisten rahapelaamisesta tapahtuu verkossa ja suunnilleen puolet siitä organisoidaan ulkomailta, minne valuu online-rahapelien myötä yhä enemmän rahaa. Toissa vuonna summa oli noin puoli miljardia euroa.
Ilmiö on globaali. Tämän takia lisenssijärjestelmä on jo käytössä kaikissa Euroopan maissa lukuun ottamatta Suomea ja Norjaa. Valtiollisen sääntelyn luvattu maa tulee uudistuksessa jälkijunassa.
Uudistus tulee tarpeeseen. Verkossa toimivien ulkomaisten peliyhtiöiden valvonta on vaikeaa. Ne eivät tuo rahaa valtion kassaan, eivätkä ole kiinnostuneita kantamaan vastuutaan suomalaisten peliongelmista.
Tutkimusten mukaan Suomessa on yli 50 000 peliriippuvaista ja noin 400 000 riskirajalla liikkuvaa peliongelmaista. Lisenssijärjestelmän markkinointiehtojen kautta rahapeliyhtiöt sitoutuvat osaltaan torjumaan peliriippuvuuksien syntymistä.
Laiton pelaaminen jatkuu todennäköisesti uudistuksen jälkeenkin, mutta vähenee huomattavasti, kuten verrokkimaissa on käynyt. Lisenssijärjestelmä tuo tullessaan tehostetun valvonnan, mikä rahoitetaan lupamaksuilla.
Veikkaukselle jäänee monopoliasema vielä markettien rahapeliautomaatteihin, kasinoihin, kivijalkakauppojen vedonlyöntiin ja perinteiseen Lottoon. Muissa peleissä säännöt ovat kaikille samat eli myös Veikkaus joutuu hankkimaan lisenssin, jos se aikoo ryhtyä kilpailemaan maailman nettipeliyhtiöiden kanssa.
Veikkaus tilitti valtiolle viime vuonna alle 600 miljoonaa euroa. Vielä 2019 summa oli 1,2 miljardia euroa. Rahapelimonopolin alamäki on ollut jyrkkä, eikä pohjaa ole vielä saavutettu.
Tämä on herättänyt huolta urheilu-, liikunta-, tiede-, ja taideväessä, joita valtio on rahoittanut takavuosina pitkälle Veikkauksen tuotoilla. Lisenssijärjestelmä voi tuoda ratkaisun tähänkin ongelmaan. Useimmissa verrokkimaissa systeemi on kasvattanut valtion pelituottoja.
Lisenssimarkkinan ennakoidaan tuovan uusia mahdollisuuksia muun muassa ammattiurheilun rahoittamiseen. Sponsorirahoituksen uskotaan kasvavan, kun globaalit peliyhtiöt tuovat mainosrahansa Suomeen. Veikkauskin joutunee korottamaan markkinointipanoksiaan, jos ja kun se aikoo pysyä kilpailussa mukana.
Harri Sailaksen työryhmän selvityksessä selvisi vuosi sitten se, mikä on ollut jo pitkään ilmiselvää – Suomen vanhentunut rahapelijärjestelmä on remontin tarpeessa. Työryhmän ei ottanut suoraa kantaa remontointitapaan, mutta rivien välistä oli jo tuolloin luettavissa, että ainoa vaihtoehto on lisenssijärjestelmä. Muut vaihtoehdot – Veikkauksen monopoliaseman, sääntelyn ja valvonnan vahvistaminen tai nykymallissa pitäytyminen – ovat tuhoon tuomittuja. Veikkauksen monopolin murtumisen jälkeen Suomeen jää yhä yksi merkittävä valtiollinen monopoli, Alko. Tosin senkin murtuminen lienee vain ajan kysymys.