Rovaniemen uuden kaupunginjohtajan haussa on menossa soveltuvuusarvioinnit, joihin on valittu neljä hakijaa. Kaiken kaikkiaan tehtävään haki syksyllä 22 henkilöä, joista kelpoisuusehdot täyttävät 11 hakijaa kutsuttiin haastatteluun.
Soveltuvuusarvioinnin jälkeen päätetään, ketkä hakijoista etenevät valtuustoryhmien haastatteluihin.
Rovaniemen kaupunginvaltuusto valitsee kaupunginjohtajan 9. joulukuuta. Rovaniemen johtavat poliitikot ovat aiemmin kertoneet, että tarkoitus on toimia niin, että valtuustoon ei tuoda niin sanottua mustaa hevosta eli hakuprosessin ulkopuolista ehdokasta.
Suunnitelmissa on, että uusi johtaja aloittaa työn nykyisen kaupunginjohtajan Esko Lotvosen perehdytyksessä ensi vuonna. Lotvonen on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle ensi vuoden syksyllä.
Iin kunnanjohtaja mielii Lappiin
Kuusamossa lapsuus ja nuoruus, Oulun seudulla asunut vuodesta 1988. Tytär opiskeli Lapin yliopistossa, jota kautta olen tutustunut Rovaniemeen.
Tuon oman sekä elinkeinoelämän ja kuntapuolen osaamiseni ja johtamiskokemukseni Rovaniemen käyttöön. Olen käytännönläheinen, päämäärä- ja tulostavoitteinen johtaja. Minulla on vahvaa osaamista yritys- ja aluekehitystoiminnasta sekä kestävän talouden ja kehityksen asioista.
Ei ole. Tuloja voidaan aina saada lisää ja toimintaa tehostaa. On tehtävä valintoja. Rovaniemen väkiluku kasvaa. Rovaniemellä on vahva brändi ja vahvoja toimijoita, joiden päälle on hyvä rakentaa. Kuntiin vaikuttavia päätöksiä tehdään eduskunnassa, jolloin edunvalvonnan rooli korostuu.
Rovaniemi, kestävän kasvun ja onnellisten ihmisten kaupunki
1. Opiskelijoiden suuri määrä. Se tuo kaupunkiin positiivista virettä.
2. Matkailun merkittävyys. Se vaikuttaa investointien ja työpaikkojen määrään.
3. Uusien kaavoituksen alla olevien alueiden määrä. Siinä on vahvaa panostusta ja uskoa tulevaisuuteen.
Lapissa asunut Ähtärin kaupunginjohtaja
Asun Ähtärissä. Syntyjäni olen Alavudelta. Hakeuduin vuonna 1994 opiskelemaan Lapin yliopistoon. Työskentelin Rovaniemen maalaiskunnassa ja Pellon ja Ylitornion sivistysjohtajana.
Näytöt urastani Ähtärissä ovat vahvat. Seitsemän vuotta sitten aloittaessani kaupunkikonsernin alijäämä oli noin 2 200 euroa asukasta kohden, viimeksi enää 950 euroa. Hyvät tulokset eivät silti ole tarkoittaneet palvelutuotannon laadun heikkenemistä, vaan päinvastoin. Minua on kollegoideni taholta luonnehdittu yritysmyönteiseksi kaupunginjohtajaksi.
Ei ole missään nimessä. Kaupungilla on valtaisa tulovirtojen potentiaali: väkiluvun kasvu, yritysten määrän kasvu ja uusien asuntojen lisäys. Puhumattakaan matkailun huikeasta potentiaalista.
Rovaniemi, matkailijoiden suosima, revontulten ja joulupukin vahvistama, taloudellisesti hyvinvoiva, turvallinen, inhimillinen, luova ja luotettava elinvoimainen arktinen pääkaupunki.
1. Rovaniemen kaupunki, Napapiirin Energia ja Vesi Oy ja Napapiirin Residuum Oy ovat mukana Kiertotalouden edelläkävijäkunta -verkostossa. SYKEn verkostoon kuuluu vain 10 kuntaa.
2. Ovatko valta ja vastuu Lapin sairaanhoitopiirissä oikeassa suhteessa? Rovaniemen omistus kuntayhtymästä on 53,28 prosenttia. Perussopimus rajaa kaupungin edustajien äänimäärän valtuustossa enintään 35 prosenttiin.
3. Esko Lotvosen blogista: ”Rovaniemen kaupungin verorahoitus asukasta kohti on maakunnan alhaisin. Inarin kunnan verotulot asukasta kohden ovat 129 euroa suuremmat kuin Rovaniemellä. Jos Rovaniemi keräisi vastaavan verotason, se tarkoittaisi 8,1 miljoonan euron lisätuloa. Valtionosuuksissa kuntien välillä on vielä suurempi ero. Inarilla ne ovat 1872 euroa asukasta kohden korkeammat. Jos Rovaniemellä olisi vastaavat valtionosuudet, se tarkoittaisi 118 miljoonan euron lisätuloa. Ymmärtämällä laajan ja monikulttuurisen erämaakunnan haasteet ja kadehtimatta sinällään mitenkään inarilaisia, noilla lisätuloilla Rovaniemi voisi laskea oman tuloverotuksen 9 prosenttiin.”
Rovaniemen kasvatti Porissa johtajana
Olen asunut Tampereella vuodesta 1991. Olen syntynyt ja asunut Rovaniemellä vuodet 1972–1990.
Olisin monipuolinen osaaja kaupunginjohtajana koska olen toiminut yrittäjänä sekä toimialajohtajana. Olen työskennellyt myös johtavana rakennustarkastajana ja rakennusvalvontayksikön tulosaluejohtajana. Ymmärrän, että kaikki tulokset saadaan aikaan hyvällä yhteistyöllä.
Rovaniemen tilanne ei ole toivoton, koska Rovaniemen väestömuutos on ollut viime vuosina positiivinen ja sen ennustetaan jatkuvan positiivisena. Elinkeinoelämä on monipuolinen ja etenkin matkailu tarjoaa mahdollisuuksia. Kaupunkikonsernilla oli 31.12.2018 ylijäämiä taseessa 122,2 miljoonaa euroa. Talouden tasapainottaminen on mahdollista hyvällä yhteistyöllä ja toimintakulttuurin kehittämisellä.
Tahtoa ja taitoa pohjoisessa - Rovaniemi.
1. Kaupungin keskusta on muuttunut paljon kaupunkimaisemmaksi. Kaupungin kadut ovat tiivistyneet ja liikerakennukset tarjoilevat monipuolisia palveluja.
2. Rovaniemellä voi harrastaa monipuolisesti liikuntaa, kulttuuria ja tarjolla on erilaisia tapahtumia. Tarjonta on huomattavan paljon laajempaa kuin minun lukioaikanani.
3. Rovaniemellä kuuli harvoin 1980-luvun lopulla edes ruotsin kieltä. Nykyään kaduilla ja kaupoissa kuulee kielien kirjossa koko maailman.
Kemin satamajohtajasta konsultiksi
Olen asunut lapsuuteni Kemissä, josta lähdin lukion jälkeen opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Myöhemmin opinnot ja työt ovat vieneet minua Ouluun, Helsinkiin, Rovaniemelle, Kemiin ja nyt Kempeleeseen.
Minulla on vankka kokemus muutosjohtamisesta ja toiminnan kehittämisestä. Olen työskennellyt noin kymmenen vuotta johdon tehtävissä yksityis- ja julkisomisteisissa yhtiöissä. Vahvuutenani pidän monipuolista työhistoriaa ja saavutuksiani. Esimerkiksi Kemin satamassa saimme yhtiön nettotulosta kasvatettua huomattavasti jokaisena vuonna. Toteutimme tuloskehityksen ilman YT-neuvotteluja tai hinnankorotuksia. Uskon, että osaamisestani olisi hyötyä organisaatiouudistuksessa ja johtamisjärjestelmän selkiyttämisessä. Olen energinen, päämäärätietoinen, jämäkkä ja oikeudenmukainen johtaja. Esimiehenä ja yksilönä olen helposti lähestyttävä ja vältän tarpeettomia hierarkioita. Mielelläni painotan myös asenteen merkitystä. Kukaan ei osaa kaikkea, mutta hyvällä porukalla kaikki on mahdollista.
Ei ole. Taloustilanne on haastava, kuten monessa muussakin kunnassa, mikä puolestaan johtuu useista tekijöistä. Kuntalaki asettaa kuitenkin tietyt vaatimukset taloudenhoidon osalta esimerkiksi taloussuunnitelman ja taseeseen kertyneen alijäämän osalta.
Tulevaisuuden brändin tulisi olla puhutteleva ja selkeä, mutta yhteen lauseeseen tätä on vaikea kiteyttää, toisin kuin visiota tai iskulausetta. Visio voi olla esimerkiksi pohjoisen paratiisi, joka kuvastaa kaupungin tahtotilaa suhteessa kuntalaisiin, yrityksiin ja turisteihin.
1. Olin positiivisesti yllättynyt Rovaniemen kaupungin haastatteluprosessin tehokkuudesta ja hakijoille annettavasta yksilöidystä palautteesta.
2. Hotelliyöpymisten valtava määrä (vuonna 2018 yöpymisiä oli 664 000) yllätti, vaikka tiesin matkailun merkityksen alueellisesti.
3. Rovaniemen seutu erotettiin Kemistä vasta vuonna 1785. Pidän historiasta, mutta tämä oli itselleni uusi tieto.