Omassa somekuplassani erilaisten valmennusten ja muiden liikunta- ja hyvinvointipalveluiden markkinointi käy parhaillaan kiivaana. Se tarkoittaa sitä, että syksyllä moni aloittaa uuden elämän. Tänäkin vuonna, vaikka kesänjälkeistä liikuntapiikkiä voisi pitää jo vanhana vitsinä.
Asiassa sinänsä ei ole mitään hupaisaa. On vain hyvä, että mahdollisimman moni pitää huolta kunnostaan. Jokainen liikuttu minuutti on plussaa sekä yksilön että kansanterveyden kannalta.
Suomalaisten liikemittarilla mitattu liikkuminen vähenee koko kouluiän, tasoittuu työiässä ja vähenee edelleen eläkeiässä, selviää UKK-instituutin vuosi sitten laatimasta raportista. Vähäinen liikkuminen ja heikentyvä kunto hankaloittavat myös tavoitetta työurien pidentämisestä. On todennäköisempää jaksaa pitkään työelämässä, jos fyysinen kunto on riittävä. Yksin se ei tietenkään riitä.
Liikuntaraportin tulokset osoittivat, että työikäisten kunto heikkeni nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Koululaisten Move!-mittausten ja Puolustusvoimien seurantojen mukaan näissä ikäryhmissä erityisesti kestävyyskunto on heikentynyt viime vuosien aikana.
Vuosina 2018–2022 toteutetuissa väestötutkimuksissa liikkumista mitattiin liikemittarilla seitsemän peräkkäisen vuorokauden ajan. Työikäisille kertyi keskimäärin 7 247 askelta päivässä. Tavallisin liikuntamuoto tutkimuksen mukaan oli kävely. Toiseksi yleisin puolestaan kuntosaliharjoittelu. Työikäisillä yleisen este liikkumiselle oli ajanpuute.
Täytin huvikseni UKK-instutuutin sivuilta löytyvän liikuntatottumuksia arvioivan testin. Sen tulos oli yllätys. Liikun paljon suosituksia enemmän, sillä mukaan lasketaan myös kaikki se hipsuttelu, jota en itse edes liikunnaksi laske.
Mutta kertyyhän sitä, kun ynnää yhteen kaikki kevyetkin koiralenkit, työmatkapyöräilyt ynnä muut vastaavat. Osa liikuntaniiloista ja -niinoista lähinnä naureskelee aikuisten liikuntasuosituksille. Myönnän, että aika armollisilta ne minustakin tuntuvat. Tiedän myös miksi. Taustalla vaikuttavat oma liikuntahistoria, tavoitteet ja ylipäänsä elämän kokonaispaletti.
Olen käyttänyt arjessa jo vuosia hyvinvointimittarina niin sanottua pyykkikori-indeksiä. Mitä nopeammin pyykkikori täyttyy hikisistä liikuntavaatteista, sitä paremmalla tolalla elämä on.
Viikoittainen liikkumisen suositus 18–64-vuotiaille koostuu riittävästä määrästä palauttavaa unta, paikallaanolon tauotuksesta, kevyestä liikuskelusta, reippaasta tai rasittavasta liikkumisesta sekä lihaskunnon ja tasapainon harjoittelusta. Rasittavaa liikuntaa riittää 1,5 tuntia viikossa tai reipasta liikkumista 2,5 tuntia viikossa.
Suosituksissa korostuvat arkisuus ja ilo. Missään ei sanota, että liikunnasta pitäisi erityisesti nauttia tai jolkottaa lenkillä jokaista askelta vihaten. Keho ja mieli kiittävät, kun löytyy itselle mieluisin tapa.