Puolustusvoimat on jarrutellut tähän asti lähinnä itärajan läheisyyteen sijoittuneita tuulivoimahankkeita, mutta viime kesästä lähtien samaa ilmiötä on ollut havaittavissa myös vastakkaisessa ilmansuunnassa, erityisesti Länsi-Lapissa. Näillä näkymin jopa neljäsosa laajasta maakunnasta – Lappi kattaa kolmasosan Suomesta – on jäämässä tuulivoimarakentamisen ulkopuolelle.
Puolustusvoimat ei anna enää uusia myönteisiä tuulivoimalausuntoja valtaosaan Ylitorniota, Pelloa, Kolaria ja Muoniota (LK 23.12.). Syy tähän on se, että kyseiset kunnat kuuluvat Suomen ja Ruotsin yhteiseen CBA-harjoitusalueeseen, missä maiden ilmavoimat harjoittelevat matalalentoa. CBA on perustettu jo kymmenen vuotta sitten, mutta alue aktivoitiin harjoituskäyttöön vasta viime kesänä. Samalla puolustusvoimat kiristi tuulivoimalinjauksiaan muuttuneeseen maailmantilanteeseen vedoten.
Tiukennus ei koske vain varsinaista harjoitusaluetta, vaan myös sen itäpuolta, joka kattaa lähes koko Kittilän sekä suuren osan Rovaniemestä ja Sodankylästä. Ilmavoimat käyttää kyseistä aluetta matalalentoharjoitustensa ilmavalvontaan, jota tuulivoimalat saattaisivat haitata.
Puolustusvoimien uusi linjaus on tullut yllätyksenä paitsi maakunnallisista kaavoista huolehtivalle Lapin liitolle myös paikallisille kunnille, joista valtaosa haluaa tuulivoimaloita alueelleen niiden tarjoamien kiinteistöverotulojen takia. Nyt moni jo vireillä oleva voimalahanke uhkaa jäädä toteutumatta. Kuntakohtaiset menetykset voivat nousta jopa miljooniin euroihin. Samalla myös maanomistajat jäävät ilman tuulituloja.
Valtaosa Suomen tuulivoimaloista sijoittuu Länsi-Suomeen, minne tuulivoiman rakentaminen on ollut helpompaa paitsi puolustusvoimien linjausten myös olemassa olevan sähköverkoston takia. Viitostien itäpuolelle on rakennettu erityisen vähän tuulivoimaloita – etupäässä turvallisuussyistä.
Puolustusvoimat ei halua korkeita voimaloita paikkoihin, missä ne voisivat aiheuttaa katvealueita Venäjää tarkkaileviin tutkajärjestelmiin. Lisähaastetta tuo se, että kriisitilanteessa voidaan tarvita myös liikuteltavia tutkia, joiden niidenkään toimintaa voimalat eivät saa häiritä.
Selvitysmies, puolustusministeriön entinen kansliapäällikkö Arto Räty listasi aiemmin valmistuneessa raportissaan keinoja tutkaongelman ratkaisemiseen. Niihin kuului muun muassa teknisten laitteiden kehittäminen, mutta asiaa koskeva lainsäädäntö on vasta valmisteluvaiheessa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) toppuuttelee puolustusvoimien vangiksi joutuneiden kuntien tuulivoimatoiveita. "Ei siinä ole oikotietä onneen. Mahdollisuudet ovat rajalliset", hän sanoo (HS 28.12.), mikä kielii siitä, että kyseinen ongelma on vähintäänkin jossain muodossa pysyvä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt suomalaisille selväksi sen, ettei kansallisista turvallisuusasioista voida tinkiä. Tämä ei estä etsimästä aktiivisesti teknisiä ratkaisuja, joilla tuulivoiman tutkavalvonnalle aiheuttamat ongelmat voidaan minimoida tai jopa eliminoida. Tällaisilla vihreää siirtymää edistävillä innovaatioilla luulisi olevan kysyntää muuallakin maailmassa.
Tosin Länsi-Lapin matalalentokunnille tästäkään ei olisi valitettavasti apua.
Tuulivoimaa tarvitaan monissa vihreän siirtymän teollisuushankkeissa. Niitä ei synny sinne, minne ei saa rakentaa tuulivoimaloita. Itä-Suomi uhkaakin jäädä paitsi tulevaisuuden teollisista investoinneista, jotka kaikki nojaavat – enemmän tai vähemmän – puhtaaseen energiaan. Ei siis ihme, että Venäjä-pakotteiden ja itärajan sulkemisen kurjistamat kunnat eivät halua jäädä tuulivoimatta.