Korona: Isos­ta-Bri­tan­nias­ta Yl­läk­sel­le tul­leil­ta tu­ris­teil­ta löytyi viisi ko­ro­na­vi­rus­tar­tun­taa – to­den­nä­köi­ses­ti ky­sees­sä ei ole omik­ron-muun­nos

Koronarajoitukset: Ro­va­nie­mi ki­ris­tää ra­joi­tuk­sia ja ohjaa ko­ronapas­sin käyt­töön – ylä­kou­lu­lai­sil­le mas­ki­suo­si­tus

Punkki on val­lan­nut poh­joi­sen­kin – koi­rat­ra­fiik­ki osa­syy­nä Lapin punk­ki­kan­nal­le

Koirien mukana pohjoiseen kulkeutunut punkki ei piileskele metsien suojissa, vaan viihtyy siellä missä on asutusta.

Ei-toivottu punkkivieras kannattaa nyppäistä pois iholta mahdollisimman nopeasti havaitsemisen jälkeen.
Ei-toivottu punkkivieras kannattaa nyppäistä pois iholta mahdollisimman nopeasti havaitsemisen jälkeen.
Kuva: Tuntematon

Punkkeja eli puutiaisia esiintyy yhä yleisemmin myös Rovaniemen asutuskeskuksissa. Pohjoiseen verta imevät puutiaslajit ovat levinneet eläinten mukana.

– Punkit ovat levinneet Lappiin koirien, kauriiden ja muiden eläinten kyydissä. Lisäksi pidentynyt sulakausi auttaa punkkeja, sillä nyt niillä on vuodessa enemmän aikaa saada veriateriansa ja säilyä seuraavaan vuoteen, sanoo metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen.

– Olen useasti kirjoittanut ilmiöstä nimeltä koiratrafiikki. Puutiaiset ovat tarttuneet etelässä koiriin kiinni ja matkustaessa ne ovat tulleet pohjoiseen, Henttonen selvittää.

Siinä missä vielä kymmenisen vuotta sitten punkkien ajateltiin olevan vain Etelä-Suomea riivaava vitsaus, on punkkihavaintoja tehty kauan jo Rovaniemelläkin.

Osoitteessa punkkilive.fi voi merkitä oman kohtaamisen punkin kanssa, ja sivustolta voi tarkastella myös yleistä levinneisyyttä Suomen alueella. Havaintokartan mukaan Rovaniemen alueen pahimmat punkkikeskittymät vuonna 2021 ovat keskustan alueella, sekä Pöykkölän, Korkalovaaran ja Nivavaaran tietämillä.

Kaksi eri punkkilajia

Henttonen on kiinnostunut napapiirin yläpuolisesta punkkitilanteesta. Rovaniemellä on Henttosen mukaan varsin pysyvä punkkikanta, ja joillakin paikoilla niitä voi esiintyä enemmänkin. Rovaniemellä esiintyy tällä hetkellä kahta punkkilajia.

– Jos omalla alueella on puutiaisia nimenomaan keväällä toukokuussa ja juhannukseen asti, kyse on luultavasti taigapuutiaisesta. Tavallista puutiaista esiintyy tasaisemmin läpi kesän syksyyn asti.

Taudit mietityttävät

Punkit on ikivanha eläinryhmä, ja taudinaiheuttajia niissä on ollut ikuisesti. Moni pohtii punkeista tarttuvia tauteja, joista tunnetuimmat ovat puutiaisaivokuume ja borrelioosi.

– On arvioitu, että aikuisista puutiaisista noin 20 prosenttia kantaa Borrelia-bakteeria. Kuitenkin vain yksi purema 50:stä voi aiheuttaa borrelioosin. Syynä tähän on se, että borrelia-bakteerin siirtyminen puutiaisesta ihmiseen kestää noin vuorokauden, sekä ihmisen immuunijärjestelmä torjuu borrelioosia.

Puutiaisaivokuumeviruksen esiintyminen Suomessa on Henttosen mukaan harvinaisempaa. Tavallisissa punkeissa puutiaisaivokuumeen esiintyvyys on harvinaista, mutta yleistymässä oleva taigapuutiaiskanta on virukselle parempi isäntä.

– Virus elää punkin sylkirauhasissa ja siirtyy nopeasti ihmiseen. Siinä ei punkkisyynit auta, mutta tätä virusta vastaan on hyvä rokote, Henttonen kertoo.

Koiria riivaavien punkkien kanssa tulee olla tarkkana, sillä koiratkin voivat rodusta riippuen sairastua borrelioosiin.
Koiria riivaavien punkkien kanssa tulee olla tarkkana, sillä koiratkin voivat rodusta riippuen sairastua borrelioosiin.
Kuva: Risto Pikkupeura

Taudinaiheuttajia löytynee lisää

Mikrobiologian ja genetiikan edistyessä puutiaisten levittämiä taudinaiheuttajia löytyy koko ajan lisää, ja sitä myöten tauteja opitaan tunnistamaan.

– Borrelia-bakteeria ei ole tunnettu vasta kuin 40 vuotta. Vaikka borrelioosin runsastumisesta puhutaan paljon, niin turkulaisten borreliatutkijoiden vuosi sitten tekemä tutkimus paljasti, että 50 vuotta sitten ainakin Etelä-Suomessa Borrelian vasta-aineet olivat ihmisissä yleisempiä kuin nykyään, Henttonen kertoo.

– Yksi mahdollinen selitys on, että niin kauan kuin karjan metsälaidunnus jatkui, puutiaisia oli paljon, mutta metsälaidunnuksen loputtua puutiaiskanta romahti, ja on nyt palautumassa hirvieläinten turvin.

Näin suojaudut punkeilta
Aurora Kuusisto

Kaikista tehokkain keino punkeilta suojautumisessa on oikeanlainen pukeutuminen. Metsäeläintieteen emeritusprofessori Heikki Henttonen kertoo itse huomioivansa puutiaisriskin siellä, missä niitä on pukeutumalla asianmukaisesti saappaisiin sekä pitkähihaisiin- ja lahkeisiin vaatteisiin. Saatavilla on myös punkkimyrkky permetriinillä käsiteltyjä vaatteita, kuten housuja.

– Myös voimakkaat hyttyskarkoitteet, joissa on 25% tai enemmän DEET-tehoainetta, hihansuihin ja ranteisiin ruiskutettuna omien kokeilujeni mukaan estää puutiaisia kiipeämästä hihansuusta sisään ja siitä eteenpäin.

Jos punkki pääsee kuitenkin iholle verta imemään, se kannattaa poistaa mahdollisimman nopeasti. Terävien pinsettien kärjet kohdistetaan tiukasti ihon myötäisesti puutiaisen suuosien ympärille ja sitten hitaasti vedetään.

– Ei ole vaarallista, jos pää katkeaa. Siihen voi tulla lyhytaikainen ja pieni punertava tulehdus, mutta se ei ole borreliaa, jota ilmentäisi laajeneva punainen ihottuma, Henttonen muistuttaa.

Henttosen mukaan punkit on syytä pitää mielessä nykymaailmassa, mutta metsässä tapahtuvia harrastuksia ei tarvitse unohtaa.

– Ulkona liikkumista, reippailua ja marjastusta tai sienestystä ei pidä puutiaisten takia lopettaa, terve järki mukaan, Henttonen toteaa.