Uusittujen saamelaiskäräjävaalien tulos antaa vahvan mandaatin viime syksynä aloittaneen saamelaiskäräjien kokoonpanolle ja sen linjalle, Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden professori Laura Junka-Aikio summaa vaalien tulosta STT:lle. Saamelaiskäräjien vaalilautakunta vahvisti korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) määräyksestä uusittujen vaalien tuloksen kokouksessaan keskiviikkona.
Junka-Aikion mukaan vahva enemmistö valituista on alkuperäiskansalähtöisen politiikan linjalla.
– He ovat varmasti ajamassa saamelaiskäräjälain muutosta ja muutenkin sellaista politiikkaa, joka pohjaa alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeuteen.
Tämä ei kuitenkaan professorin mukaan tarkoita sitä, etteikö myös niin sanotulla vastapuolella eli laajempaa saamelaismääritelmää suosivalla ryhmällä olisi ollut vaalimenestystä. Esimerkiksi heidän selkein nokkahahmonsa Kari Kyrö sai paljon ääniä, Junka-Aikio sanoo.
Inarilainen Kyrö sai yhteensä 217 ääntä, eli eniten kaikista ehdokkaista. Hän ei ollut ehdolla vuoden 2023 vaaleissa, koska häntä ei ollut lisätty vaaliluetteloon. Hän oli ääniharava myös vuoden 2019 vaaleissa, joissa hän keräsi 220 ääntä.
Junka-Aikion mukaan näyttää siltä, että kun Kyrö ei vuonna 2023 ollut ehdolla, äänet hajautuivat useammalle ihmiselle. Hänen palattuaan äänet keskittyivät taas hänelle.
– Taktikoinnin näkökulmasta vaalit eivät ehkä menneet kovin hyvin laajempaa saamelaismääritelmää ajavien ryhmien kannalta.
Äänestysinto laski hieman
Nyt käydyistä vaaleista on saamelaisyhteisössä puhuttu myös pakkovaaleina korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) maaliskuisen päätöksen vuoksi.
Päätöksellään KHO määräsi vaalit uusittavaksi, koska aiemmat syys-lokakuussa järjestetyt vaalit oli sen mukaan toimitettu lainvastaisesti tavalla, joka oli vaikuttanut vaalien tulokseen. KHO myös määräsi 65 ihmistä merkittäväksi vaaliluetteloon. Päätöksellään KHO siis katsoi saamelaisiksi sellaisia ihmisiä, joita saamelaiset itse eivät pitäneet saamelaisina.
Laajempaa boikottia uusintavaaleja kohtaan ei ainakaan äänestysprosentin perusteella vaaleissa tapahtunut. Äänestysaktiivisuus laski hieman viime syksystä: nyt äänestysprosentti oli hieman yli 48, kun se syksyllä oli reilut 51,6.
Junka-Aikion mukaan olosuhteet huomioon ottaen äänestysprosentti oli edelleen kohtuullinen.
– Varmasti on ollut joitakin ihmisiä, jotka ovat nimenomaisesti päättäneet, että minä en näissä vaaleissa äänestä. Monelle on ehkä myös tullut uupumus eikä äänestämättä jättäminen välttämättä ole ollut aktiivinen päätös, vaan on ikään kuin mennyt maku äänestellä samoissa vaaleissa kerta toisensa jälkeen.
Toisaalta äänestysintoon on voinut vaikuttaa arkisemmatkin asiat, kuten kesä ja se, että ihmisillä on muutakin tekemistä ja ajateltavaa.
Saamelaiskäräjät eli saamelaisten parlamentti on saamelaisten edustuksellinen itsehallintoelin Suomessa.
