Tulipalot: Ro­va­nie­men Kar­von­ran­nas­sa paloi oma­ko­ti­ta­lon sau­nas­sa – yksi savua hen­git­tä­nyt jat­ko­hoi­toon

Lakko: Työ­tais­te­lu kes­keyt­tää ju­na­lii­ken­teen ensi tors­tai­na vuo­ro­kau­den ajaksi, lakko ei koske Poh­jois-Suo­men hen­ki­lö­yö­ju­na­lii­ken­net­tä

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Tilaajille

Pro­fes­so­ri Arja Raution työ­ryh­mä sai 100 000 euroa nuorten po­ro­saa­me­lais­ten hy­vin­voin­tia sel­vit­tä­vään hank­kee­seen – Nuo­ril­la po­ron­hoi­ta­jil­la paljon it­se­tu­hoi­sia aja­tuk­sia

Ilmastonmuutos tekee nuorten saamelaisten poronhoitajien tulevaisuudesta vaikeasti ennustettavan. Monella on itsetuhoisia ajatuksia. Avun saamista vaikeuttaa se, ettei sitä saa omalla kielellä. Oulun yliopiston arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio johtaa tutkimushanketta, jossa kehitetään uusia tukikeinoja nuorten porosaamelaisten mielenterveyden tukemiseksi.

"Miten sie kerrot sen pahan olon ko et tiiä ittekään mikä sulla on."

Jos mielenterveydestä puhuminen tuntuu vaikealta äidinkielellä, entä sitten vieraalla kielellä?

Tai kuten yksi saamelaisista poromiehistä toteaa vuonna 2019 julkaistussa Ristenrauna Maggan selvityksessä: ”miten sie kerrot sen pahan olon ko et tiiä ittekään mikä sulla on”.

Vieraalla kielellä hankalista asioista kertominen vaikeuttaa saamelaisten poronhoitajien avun hakemista ja saamista, sanoo Oulun yliopiston arktisen tutkimuksen professori Arja Rautio.

Hän johtaa tutkimushanketta, joka selvittää nuorten porosaamelaisten hyvinvointia ja voimavaroja. Hankkeessa kehitetään uusia tukikeinoja ja laaditaan suosituksia mielenterveyttä tukevista ohjelmista ja palveluista.

Lue Digiä _vain 1 €/kk_

Tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita