Presidentti Sauli Niinistö katsoo, että ydinkysymys hallituksen selonteossa ei ole se, liittyykö Suomi Natoon vai ei. Kysymys on se, mikä on Suomelle riittävä turva, Niinistö sanoi Ylen Ykkösaamussa.
– Riittävä turva on sellainen, jossa me suomalaiset voimme tuntea, että tässä ei hätää ole eikä tule. Sitten siihen liittyy imagotekijä, miten meidät nähdään Suomen ulkopuolella. Ymmärretäänkö myös maailmalla, että Suomi on turvallinen paikka, kun se on tehnyt tuollaisia ratkaisuja, Niinistö sanoi.
Mahdollisesta Natoon liittymisestä suurin Suomelle saatava hyöty olisi Niinistön mukaan ennaltaehkäisevä vaikutus. Hän sanoi lähtevänsä siitä, että tämä vaikutus säilyy myös Ukrainan kriisin kohdalla.
– Tahtoo sanoa suomeksi, että Venäjä ei lähde kokeilemaan sitä. Minusta se on selvästi suurin tekijä. Toinen tekijä on imagopuoli, joka kyllä vahvistaa huomattavasti Suomen tilannetta.
Niinistö totesi, että Nato-jäsenyyttä enempää ei ole turvallisuudessa ole tarjolla.
– Sen enempää ei taida olla olemassa. Se on riittävin turva, selvästi.
Niinistö arvioi, että maailma voi olla jakautumassa tiiviimmin kahteen leiriin tulevaisuudessa.
– Tila niille, jotka eivät kiinteästi leireihin kuulu, saattaa supistua, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan jäsenyyden hakemiselle ei ole ahdasta aikaikkunaa, josta Suomen tulisi äkkiä kiirehtiä läpi. Mitään vedenpitävää keinoa varmistaa Nato-jäsenten kantoja etukäteen ei kuitenkaan ole.
"Ronskinpuoleisia" rajaloukkauksia voi tulla
Venäjä on monesti sanonut, että Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon muuttaisi sotilaallispoliittista tilannetta, mikä vaatisi vasta-askelia. Ne täytyy hahmottaa mahdollisimman hyvin, Niinistä sanoi.
– Meidän on hahmotettava ne, jos me Natoon aiomme. Sitä työtä nyt tehdään. Olen pitänyt aivan välttämättömänä, että eduskunta, joka aikanaan olisi se, joka lopullisesti hyväksyy Suomen Nato-jäsenyyden, nyt perusteellisesti tulee tietämään nämä mahdolliset vasta-askeleet ja sen, mikä meidän vastauksemme saattaisi olla.
Niinistö ennakoi, että jäsenyys johtaisi jännitteiden kasvamiseen Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Seurauksena voi olla "ronskinpuoleisia" raja- ja alueloukkauksia sekä hybridivaikuttamista, Niinistö arvioi.
– Me emme edes tiedä kaikkia hybridivaikuttamismahdollisuuksia, joita joku voi keksiä. Koko tietotekniikan maailma on haavoittuvaista. Varsin tärkeätkin yhteiskunnallisetkin toiminnot voivat häiriintyä.
Raja- tai alueloukkaukset voivat olla jotain muuta kuin lentokoneiden "piipahdukset" Suomen ilmatilaan, jollaisia viime vuosina on nähty.
Venäjän toiminta pettymys ja yllätys
Venäjän viesteihin on Niinistön mukaan terveellistä säilyttää epäileväinen asenne.
– Venäjän viestit ovat olleet pidemmän aikaa sellaisia, että tuppaa käymään päinvastoin. Me kuulimme pitkin vuodenvaihdetta vakuutuksia, että ei ole tarkoitus hyökätä. Tässä on sen terveen epäilyn paikka.
Venäjän valmiudesta ajaa etujaan aseilla on Niinistön mukaan nähty esimerkkejä ennenkin. Hän oli odottanut, että Venäjä saattaisi pahimmillaan lähteä hakemaan vain Donbassin itsenäisyyden tunnustamista, kuten se nyt sanoo.
– Mutta että näin laaja-alaisesti. Se on kyllä täydellinen yllätys, ja suuri pettymys.
Mainehaitta voi tarttua Kiinaan
Niinistö on tavoitellut yhteyttä Kiinan presidentti Xi Jinpingiin, mutta puhelua ei ole toistaiseksi järjestynyt. Niinistö sanoi haluavansa viestiä Kiinalle, että suuri yleisö Euroopassa reagoi nyt vahvasti Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan, mikä voi heijastua Kiinaankin.
– Venäjä ei todellakaan ole kovin hyvässä huudossa. Luulen, että ihmiset suorastaan hyljeksivät. Jos sitten suuren yleisön keskuuteen leviää käsitys, että Kiina tukee Venäjää, niin Kiina on hyvin nopeasti samassa veneessä.
Niinistö arvioi, että Kiina kuitenkin taloudellisista ja muista syistä haluaa pitää hyvät välit Eurooppaan.
– Minusta tuntuu, että tästä kannattaa muistuttaa.