Pääkirjoitus

Polt­to­ai­net­ta va­ras­toon var­muu­den vuoksi ostavat kan­sa­lai­set tekevät kar­hun­pal­ve­luk­sen sekä kans­sa­ih­mi­sil­le että yh­teis­kun­nal­le – hamst­rauk­seen ei ole mitään syytä

Koronapandemia näkyi kevättalvella 2022 kaupoissa tyhjinä vessapaperihyllyinä, kun maskikasvoiset, kertakäyttökäsineisiin sonnustautuneet suomalaiset ryntäsivät joukolla täydentämään toilettivarastojaan. Nopeasti selvisi, ettei pyllypyyhkeen hamstrauksessa ollut mitään järkeä, mikä tosin on nimenomaan hamstrauksen idea – järki on yleensäkin siitä kaukana.

Parhaillaan pelätään, että hamsterit suuntaavat polttoaineasemille tyhjentämään säiliöt bensasta ja dieselistä. Pelon taustalla on maanantaina todennäköisesti käynnistyvä poliittinen lakko, joka sulkee Suomen satamat ja lopettaa jalostamojen jakelutoiminnan kahdeksi viikoksi. Tämä voi näkyä paikallisina häiriöinä polttonesteiden jakelussa.

Vaikka lakko ei ole vielä edes alkanut, eri puolilta Suomea on kantautunut uutisia jonoista bensa-asemilla. Hamsterit näyttävät lähteneet jo liikkeelle.

Polttoaineen hamstraukseen ei ole mitään syytä.
Polttoaineen hamstraukseen ei ole mitään syytä.
Kuva: Pekka Aho

Tunteen palossa syntyy harvoin järkeviä tekoja. Kun tunne ottaa vallan isommista ihmisryhmistä,  seurauksena on joukkohysteria, jota on vaikea hallita. Vielä ei ole myöhäistä pyrkiä estämään moisen hysterian syntymistä.

ABC:n ketjujohtajan Harri Tuomaalan mukaan mitään huolta siitä, että polttoneste loppuisi lakon aikana, ei ole (IS 8.3.). Hän muistuttaa, ettei Suomessa ole polttoainepulaa, ja että Suomi on hyvin varautunut yhteiskunta. Polttonestettä on eri terminaaleissa riittävä määrä kahden viikon tarpeeseen.

Hetkittäiset häiriöt eivät ole poissuljettuja – polttoaine voi loppua lyhyiksi ajoiksi yksittäisiltä asemilta – mutta niiden kanssa on mahdollista elää. Aina löytyy toinen asema, missä tyhjenevän tankin voi täyttää menovedellä.

Tilanne voi muuttua, jos joukkohysteria saa vallan ja massat autoineen ja kanistereineen suuntaavat bensa-asemille. Säiliöiden tyhjenemisen lisäksi siitä voi seurata polttoaineen hinnan nousu, sillä kysyntä ja tarjonta ohjaavat hinnoittelua. Mitä suurempi kysyntä ja pienempi tarjonta, sitä kovempi hinta.

Jos polttoaineen hinta nousee lähiviikkoina, syy on nimen omaan hamstrauksessa. Maailmanmarkkinassa ei ole tällä hetkellä mitään sellaista tekijää, joka nostaisi bensan tai dieselin hintaa.

Uhkakuvia ei kannata kuvitella sinne, missä niitä ei ole. Paras tapa pitää tilanne autoilun suhteen normaalina on käyttäytyä normaalisti. Tankille on syytä mennä silloin, kun auton on tankattava. Kanisterit ja muut hamstrausvälineet kannattaa jättää kotiin.

Tunteen palossa syntyy harvoin myöskään hyviä päätöksiä. Tästä on näyttöä kuluvalta talvelta riittämiin.

Vaikka hallituksen työreformit kiistatta heikentävät työntekijöiden asemaa jonkin verran ja joltain osin, valta-asemastaan taisteleva ay-liike on liioitellut uudistusten seurauksia. Sitä paitsi hallituksella on politiikalleen vaaleilla valitun eduskunnan enemmistön tuki, eikä ammattiliitoilla ole veto-oikeutta kummankaan päätöksiin.

Tunne on ohjaillut hallitustakin turhan paljon. Tässä tilanteessa tuskin oltaisiin, jos poliittiset päättäjät olisivat valinneet uudistuksilleen jo alun perin keskustelevamman ja sovittelevamman linjan. Pienillä myönnytyksillä ja vähemmällä nälvimisellä olisi suurella todennäköisyydellä saatu aikaan pienemmät vahingot ja kestävämpi lopputulos.

P.S.

Viidennes Suomen terveysasemista kadonnee lähivuosina (Yle 7.3.). Asemia on nyt lähes 500, mutta luku putoaa noin 400:ään, jos pakkosäästöjen edessä olevien hyvinvointialueiden linjaukset toteutuvat. Lapissa asiasta ei ole vielä olemassa edes suunnitelmia, mutta asemasulkuja on odotettavissa myös tänne, sillä Lapin hyvinvointialueen alijäämä on asukaslukuun suhteutettuna maan suurin. Terveysasemaverkoston karsinta tarkoittaa sote-palvelujen keskittämistä, muttei välttämättä niiden huonontumista ainakaan niille, joiden digi-taidot riittävät etälääkärin kohtaamiseen.