Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Poh­joi­sen infraan tulee satsata

Maailman katse on suunnattu voimakkaasti arktiselle alueelle. Syynä on ollut Yhdysvaltain presidentin puheet Grönlannin haltuun ottamisesta joko ostamalla tai sotilaallista voimaa käyttämällä. Maailmalla on menossa muutenkin suuret geopoliittiset muutokset, eikä paluuta entiseen maailmanjärjestykseen tutkijoiden mukaan ole.

Grönlanti on maailman suurin saari valtavine mineraaliresursseineen ja osa Pohjoismaita. Saaren mineraaliesiintymien käyttöön ottoon liittyy aikakautemme suurin uhka; ilmastonmuutoksen seurauksena Grönlannin ikijää sulaa, minkä seurauksena mineraaliesiintymät tulevat helpommin ihmiskunnan saataville. Onko tämä hyvä asia, jääköön jokaisen pohdittavaksi.

Maailman suurvaltojen luodessa maailmanjärjestystä uusiksi on hyvä pohtia, mikä on Suomen ja Pohjoismaiden rooli uusjaossa ja kuinka voimme turvata kilpailukykymme ja turvallisuutemme. Puolustus ja turvallisuus on yksi peruspilareistamme, jotta voimme voida hyvin. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys tarkoittaa valtavia investointeja Pohjoiskalotin alueelle.

Kirjoittaja toivoo rautatieyhteyttä Kolarista Käsivarren kautta Tromssaan.
Kirjoittaja toivoo rautatieyhteyttä Kolarista Käsivarren kautta Tromssaan.
Kuva: Stian Saur / TT / Lehtikuva

Norjan armeija on toistanut, ettei mikään muu voi korvata rautateitä joukkojen ja kaluston siirrossa. Näin ollen huoltovarmuuden kannalta olisikin äärettömän tärkeää satsata pohjoisen rautateiden rakentamiseen.

Norjalaiset ovat jo pitkään toivoneet rautatien rakentamisesta Kolarista Yykeänperän kautta Tromssaan. Toiset ovat puhuneet rautatieyhteyden rakentamisesta Narvikiin, mutta se on rautamalmisatama, eikä oikein sovellu muuhun liikenteeseen.

Itämerellä ja Suomenlahdella vaikuttaa kaapeleita vaurioituvan lähes viikoittain. Synkissä skenaarioissa meriliikennettä voidaan rajoittaa tai vihollinen voi jopa yrittää sumputtaa meritiet. On mahdotonta kuljettaa sitä määrää rahtia ensin kumipyörillä Ruotsin läpi Haaparanta-Tornioon ja sieltä etelään. Ainoa järkevä vaihtoehto on kuljettaa rahti ensin Tromssaan ja sieltä raideyhteydellä Suomeen.

Norjalaiset ovat luvanneet maksaa osuutensa raiteiden rakentamisesta. Suomessa Turun ”tunnin juna”-hanke on onneksi haudattu, joten olisiko vihdoin aika satsata pohjoisen junayhteyden parantamiseen? Suomen taloustilanne on mikä on, mutta hankkeeseen voisi hakea EU-rahoitusta huoltovarmuuden ja yhteisen turvallisuuden perusteella.

Markus Lyyraneuvonantaja, Rajaneuvonta Ruotsi-Suomi-Norja