Onnettomuudet: Rat­ti­juop­po ajoi stop-mer­kin takaa auton eteen Tor­nios­sa

Pohjois-Ruotsi: Mal­mi­ra­ta aukeaa kuu­kau­sien katkon jälkeen

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Poh­joi­nen ta­lous­maan­tie­de hal­li­tus­oh­jel­maan

Kirjoittajat kiirehtivät muun muassa Kolarin radan sähköistämistä.
Kirjoittajat kiirehtivät muun muassa Kolarin radan sähköistämistä.
Kuva: Miila Kankaanranta

EU:n rakennerahastovarat ovat merkittävä aluekehityksen väline. Alueemme ja koko maamme katseen tulee olla jo suunnattuna seuraavaan EU:n monivuotiseen rahoituskauteen.

Harvaanasutun pohjoisen erityisolot ovat perusteena onnistuneelle koheesiosaannollemme. Saimme heti vaalikauden alkuun neuvoteltua EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen edelliskautta suuremman koheesiorahoituksen ja pääministerin neuvotteleman kansallisen 100 miljoonan euron erityiskirjekuoren Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasutuille alueille. Pohjoisen erityisolosuhteet on peruste, jolla rahoitus turvataan myös tulevissa neuvotteluissa.

Infrastruktuurikysymykset ovat Nato-Suomessa keskeinen huomiotamme vaativa kokonaisuus. Pohjoisen satamamme, ratamme, lentokenttämme ja maantiemme ovat sydänlinja länteen – samalla ne ovat huoltovarmuutemme selkäranka. Raideinvestoinneista kiireisimpiä ovat Oulu-Ylivieska-kaksoisraiteen toteutus ja Kolarin radan sähköistäminen.

Pohjoisen erityispiirteet, kuten maaraja länteen ja pohjoiseen sekä luonnonresurssimme ovat keinoja turvata huoltovarmuutta ja vähentää ulkoisia riippuvuuksia. Pohjoisella on potentiaalia kun puhumme vihreän siirtymän vauhdittamisesta ja venäläisestä fossiilienergiasta irtautumisesta.

Tulevalla hallituskaudella on tärkeää, että yhtiöt investoivat ja että niiden toimintaedellytykset säilyvät suotuisina. Luonnonvarojemme kestävä käyttö sekä työllisyyttä ja aluetaloutta tukevan paikallisen jatkojalostuksen lisääminen luovat edellytykset maakuntien suotuisalle talouskehitykselle.

Olemme korkean osaamisen alue, jonka opinahjoihin on panostettava. Oulun ja Lapin yliopistojen asemaa laaja-alaisina tiedeyliopistoina on vahvistettava. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja 2. asteen oppilaitosten resurssit tulee turvata.  Näin varmistamme osaavan työvoiman saannin keskeisten elinkeinojen aloille sekä tärkeälle sote-alalle. Tulevaisuuden haasteet edellyttävät vahvaa ja innovatiivista tutkimusta ja tuotekehitystyötä.

Monet hyvinvointiimme liittyvät kysymykset vaativat tiivistä seuraamista ja vaikuttamistyötä. Hyvinvointialueet voivat tuoda yllättäviä menoja ja tähänkin on varauduttava – tärkeintä on palvelujen turvaaminen. Julkinen palvelutuotanto on perusta, joka turvaa hyvinvointia pitkien välimatkojen alueella. Yksityisillä palveluntuottajilla ja järjestöillä on tärkeä palveluja täydentävä rooli.

Pohjoisen etu on vahva valtio, jossa ymmärretään ajan henki. Uusi pohjoinen talousmaantiede ohjaa aikamme uutta aluepolitiikkaa.

(sd.)