Äärimmäisiin sää- ja ilmastoilmiöihin liittyvät haitalliset terveysvaikutukset ovat lisääntyneet Euroopassa, kertoo Ilmatieteen laitos. Tiedot käyvät ilmi Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n ja EU:n Copernicus-palvelun julkaisemasta European State of Climate 2023 -raportista.
Erityisesti kovat helleaallot heikensivät ihmisten terveyttä. Lisäksi myrskyt, tulvat ja tulipalot aiheuttivat useita kuolemia.
– Ilmastonmuutos etenee lähes kaikilla mittareilla mitaten, ja lämpeneminen on ollut maailmanlaajuisesti voimakkainta Euroopassa. Eurooppa ulottuu Pohjoismaissa ja Länsi-Siperiassa arktiselle alueelle, jossa lämpeneminen on ollut jopa nelinkertaista muuhun maailmaan verrattuna, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas sanoo tiedotteessa.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuosi 2023 oli myös Suomessa tavanomaista lämpimämpi. Etenkin tammi-, helmi-, elo- ja syyskuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä.
– Esimerkiksi Helsingissä ilmastonmuutos teki Ilmatieteen laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan syyskuusta noin 1,4 astetta lämpimämmän ja mitatusta ennätyslukemasta noin kymmenen kertaa todennäköisemmän verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi ollut, toimialajohtaja Hannele Korhonen sanoo tiedotteessa.
Korhosen mukaan pohjoinen sijainti ei täysin suojaa Suomea yleistyvien ja kuumenevien helteiden vakavilta terveysvaikutuksilta.
Korhonen kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden selvittäneen, että jos maapallo lämpenee teollistumista edeltävään aikaan verrattuna kahdella asteella, hellejaksopäivien lukumäärä Suomessa olisi 4–10 kertaa niin suuri kuin 1900-luvun lopulla.
– Lisäksi sellainen hyvin kuuma hellejakso, jollainen koettiin 1900-luvun lopun ilmastossa kerran 10 vuodessa, esiintyisi keskimäärin joka toisena vuotena. Pitkittyneet hellejaksot lisäävät esimerkiksi vanhusten kuolleisuutta merkittävästi, hän sanoo.
