Olen aina viehättynyt ulkosuomalaisuudesta. Pienenä olin jopa hieman kateellinen niille lapsille, joilla oli kytköksiä muualle. Rakastan maailmalla olemiseen liittyviä kirjoja, kuten Minna Eväsojan Japani-aiheista Melkein geishaa ja Anni Valtosen Elämäni Kolumbiaa.
Ehdinkin lukea paljon kansainvälistä kirjallisuutta kun odottelin omaa mahdollisuuttani lähteä. Tiesin haluavani lukion jälkeen pois Suomesta. Luin alkuvuodesta Rachel Cuskin teoksen Ääriviivoja ja mietin, voisiko kesä erilaisessa, historiallisessa Ateenassa olla minulle.
Odotin päiviä joina eksyisin Akropoliksen kapeille kaduille, hyppisin kallionkielekkeiltä kirkkaaseen meriveteen, söisin hedelmiä kaupunkiasunnossani ja olisin hetken ihan rauhassa.