Kolumni

Pimeys on katoava luon­non­va­ra – milloin Lappi herää sen suo­je­luun?

Henri Anundi on kahden pienen lapsen isä, joka lepäilee rovaniemeläisessä mainostoimistossa arkisin.
Henri Anundi on kahden pienen lapsen isä, joka lepäilee rovaniemeläisessä mainostoimistossa arkisin.

Valosaasteen määrä maailmassa kasvaa vuosittain, eikä suurin osa eurooppalaisista koe luonnollista yötä laisinkaan. Meillä lappilaisilla olisi edellytykset suojella pimeyttä ja tuotteistaa se vastuulliseen matkailuun.

Alkutalven pimeys vaikuttaa vuosi vuodelta raskaammalta, mutta tämä talvi teki poikkeuksen. Aikainen lumipeite ja raikkaat kelit työnsivät kaiken nielevän synkkyyden äkkiä tieltään.

Näillä leveysasteilla tulee harvemmin mietittyä, että luonnollinen pimeys on katoava luonnonvara. Ennen tätä syksyä en ollut koskaan ajatellutkaan asiaa, kunnes aihe tuli työtehtävissä vastaan. Valosaasteen määrä maailmassa lisääntyy muutaman prosentin vuosivauhdilla, ja seuraukset ovat vakavia.

Kansainvälinen, Yhdysvalloissa majaa pitävä pimeän taivaan suojelujärjestö DarkSky International kertoo verkkosivustollaan, kuinka luonnollisen yön katoaminen vaikuttaa ihmiseen ja ympäristöön. Tutkimusten mukaan se lisää ihmisen riskiä sairastua muun muassa diabetekseen, masennukseen, sydänsairauksiin ja syöpään.

Etenkin kaupunkialueilla keinovalolta on hankala välttyä minään vuorokaudenaikana, ja se vaikuttaa ihmisen unirytmiin. Kehomme eivät enää tiedä, milloin on aika nukkua, kun pimeys ei laskeudu. Siitä seuraa mediassakin paljon käsiteltyjä nykyajan lieveilmiötä kuten mielenterveyden häiriöitä, stressiä ja liikalihavuutta. Viimeviikkoisen Hesarin mukaan valosaaste haittaa myös mereneläviä rannikkokaupunkien edustoilla.

Luonnollisen pimeyden katoaminen aiheuttaa niin ikään hyönteiskatoa ja vaikuttaa sitä myötä ruuantuotantoon. Suurin osa pölyttäjistä on yöhyönteisiä, joiden katoamisen seurauksena pölyttäminen jää ihmisen kontolle.

Aiheesta minua sivisti tutkija Olli Reijonen, joka on perustanut pimeänsuojelualueen vanhalle sukutilalleen Pohjois-Savon Kaaville. Siitä toivotaan kylälle matkailun vetonaulaa, sillä tähtitaivas ja linnunrata näkyvät alueelta vielä kirkkaana. Pimeän suojelemisen luulisi kiinnostavan myös revontulimatkailusta elävässä Lapissa.

Meillä olisi oiva tilaisuus tuotteistaa pimeys.

Meillä olisi oiva tilaisuus tuotteistaa pimeys. Valaisematonta lääniä on vielä ihan mukavasti ja vastuullinen toiminta ympäristön hyväksi sekä komppaisi Lapin matkailubrändiä että säestäisi revontulimarkkinointia. Reijosen mukaan 90 prosenttia eurooppalaisista ei koe luonnollista yötä, joten kohderyhmäkin on jo valmiiksi lämmitelty Joulupukin johdolla. Mitä tässä enää mietitään? Samalla tavalla se kassa kilisee ilman ledejäkin.

Maapallon monikriisi haastaa meidät miettimään toimintaamme ihan lähitulevaisuudessa. Se koskee meitä jokaista, työssä ja vapaa-ajalla. Näin äkkiseltään tuntuu, että yksi helpoimpia toimenpiteitä olisi sammuttaa turhat valot.

Ei se sähkökään ilmaista ole.