Maaliskuun 1. päivä vuonna 2017 oli merkittävä suomalaiselle sateenkaariväelle ja tasa-arvoisille ihmisoikeuksille. Silloin Suomen avioliittolaki muuttui sukupuolineutraaliksi, mikä tarkoittaa, että myös samaa sukupuolta olevat voivat solmia avioliiton.
Avioliittolaki on ollut voimassa kahdeksan vuotta, mutta Suomen evankelis-luterilainen kirkko ei ole edelleenkään virallisesti hyväksynyt sukupuolineutraalia liittoa. Kirkko pitää kiinni näkemyksestään, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen.
Viimeksi asiaa käsiteltiin toukokuussa kirkolliskokouksessa, jolle piispainkokous esitti kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen hyväksymistä. Miehen ja naisen välisen avioliiton rinnalle olisi tullut kahden henkilön välinen avioliitto.
Piispojen esitys sai taakseen enemmistön kirkolliskokousedustajista, mutta ei kuitenkaan määräenemmistöä, kuten sen hyväksyminen olisi edellyttänyt. Kirkolliskokouksen vähemmistö siis kaatoi esityksen.
Kesäkuussa piispat reagoivat kirkolliskokouksen päätökseen antamalla pastoraalisen ohjeen. Sen tavoitteena on, että kaikki evankelisluterilaiset seurakunnat avaavat kirkkotilansa samaa sukupuolta oleville pareille.
Ohjeen mukaan kirkkotilaa voidaan käyttää samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen tai siunaamiseen ilman erillisiä päätöksiä. Lisäksi ohjeessa suositetaan, ettei samaa sukupuolta olevan parin vihkimisestä tai siunaamisesta koidu papille seuraamuksia.
Monet papit ovat vihkineet sateenkaaripareja kirkossa tähänkin saakka, mutta tuomiokapitulit ovat voineet rangaista heitä tästä. Seurakuntien suhtautuminen asiaan on ollut vaihtelevaa.
Nyt pastoraalinen ohje antaa papeille luvan vihkiä pareja omantuntonsa mukaan. Lisäksi ohjeessa todetaan, että papin ja muiden kirkon työntekijöiden on tärkeä kohdata kaikki vihkimis- tai siunauspyynnön esittävät kirkon jäsenet avoimesti ja arvostavasti.
Ohje ei ole määräys vaan suositus, mutta se on silti periaatteellisesti merkittävä askel kohti yhdenvertaista avioliittokäsitystä. Päätös ohjeen antamisesta ei ollut yksimielinen, mutta sitä kannatti valtaosa piispoista, muun muassa Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo.
Kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen äänestystulokset kertovat, että enemmistö kirkon päättäjistä haluaisi jo saada ratkaisun avioliittokysymykseen, joka on jakanut kirkkoa liian pitkään. Ratkaisu ei voi olla se, että kirkko pitäytyy perinteisessä avioliittokäsityksessään, sillä kirkko ei voi toimia ihmisoikeuskysymyksissä toisin kuin muu yhteiskunta.
Kirkon tulisi päin vastoin näyttää esimerkkiä siinä, miten toisia ihmisiä tulisi kohdella. Tätä korostaa Lahden Salpausselän seurakunnan kirkkoherra, Rovaniemelläkin kappalaisena toiminut Sari Kuirinlahti, jonka mielestä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjiminen on jatkunut kirkossa liian pitkään.
Kuirinlahden mukaan olisi paikallaan, että kirkko pyytäisi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöiltä anteeksi esimerkiksi seuraavassa kirkolliskokouksessa (HS 12.6.2025).
Nähtäväksi jää, riittääkö pastoraalinen ohje ratkaisemaan avioliittokysymyksen toistaiseksi vai aiheuttaako se edelleen ristiriitaa seurakunnissa. Asia voi olla erityisen hankala esimerkiksi niissä seurakunnissa, joiden alueella vanhoillislestadiolainen herätysliike on voimakas. Vanhoillislestadiolaisille perinteinen avioliittokäsitys on ainoa oikea.
Luultavaa on, että avioliittokäsityksen uudistaminen palaa jossain vaiheessa kirkolliskokouksen asialistalle. Muissa Pohjoismaissa kirkko vihkii sateenkaaripareja, ja ajan kuluessa tähän päästään myös Suomessa.
Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen on kertonut harkitsevansa eroa kirkosta. Syynä on piispojen antama pastoraalinen ohje, jolla piispat Räsäsen mielestä kävelevät kirkolliskokouksen päätöksen yli.
Räsänen ei edusta evankelis-luterilaista kirkkoa muuten kuin yksittäisenä kirkon jäsenenä, mutta silti hänen suhtautumisensa seksuaalivähemmistöihin on saanut monet ihmiset eroamaan kirkosta. Ehkä olisi kirkolle hyväkin, että Räsänen nyt puolestaan eroaisi.