Valtion vuotuisesta budjetista alle 200 opiskelijan lukiokoulutuksen järjestäjille porrastetusti myönnettävä pienten lukioiden lisä on maaseudun ja haja-asutusalueiden pienten lukioiden elinehto. Se on tarkoitettu turvaamaan lukion käyminen harvaan asutuilla alueilla.
Lähes kaikilla pienillä lukioilla on yhteisten tilojen ja opettajien kautta vahva kytkös perusopetukseen. Jos keskinäisriippuvuutta ei oteta huomioon, ajaudutaan vastikään laajennetun oppivelvollisuuden toteuttamisessa ongelmiin, jotka eivät ole missään suhteessa tavoiteltuun säästöön.
Kesän 2023 hallitusohjelmassa lukion rahoitukseen kuuluva pienten lukioiden lisä ”uudistetaan tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista”. Opetus- ja kulttuuriministeriö konkretisoi kirjausta parhaillaan lakitekstiksi.
Esillä on pienten lukioiden lisän muuttaminen saavutettavuuslisäksi. Sen pohjana on Tilastokeskuksen tuottama syrjäisyysluku, joka lasketaan paikallisen ja seudullisen väestöpohjaindeksin summana. Edellinen mittaa väestön määrää 25 ja jälkimmäinen 50 kilometrin säteellä kunnan väestöllisestä keskipisteestä.
Puhtaan teoreettinen syrjäisyysluku lähtee siitä, että Suomi olisi sileä matemaattinen pinta. Luku ei tunnista nuorten sijoittumista alueille, paikallisen elinvoiman ja sivistyksen erityistarpeita, eikä saaristoisuuden ja vesistöisyyden aiheuttamia lisäkustannuksia.
182 jäsenlukiostamme noin 50:llä on ulkomaalaisopiskelijoita, jotka käyvät lukionsa suomeksi. Kehittyvistä maista saapuneet kansainväliset opiskelijat – ensi syksynä noin 800 – ovat sijoittuneet pääosin väestökatoalueen pieniin lukioihin.
Kun pienissä lukioissa on yhteensä vain noin 15 000 opiskelijaa, kansainväliset lukiolaiset ovat ratkaiseva apu monille hiipuvista ikäluokista kärsiville paikkakunnille. Ministeriön lähivuosien opiskelijamääräennusteet eivät tunnista heidän olemassaoloa.
”Uudistetaan tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista” on kaunisteltu ilmaus, eufemismi. Sen sijaan, että hallitus ylläpitäisi saavutettavaa lukiokoulutusta, se haluaa tukea nuorten kuljettamista Kela-korvauksella kauempana sijaitseviin lukioihin.