Kiistelty saamelaiskäräjälaki ei etene enää eduskunnassa tällä hallituskaudella. Perustuslakivaliokunta on ilmoittanut, ettei sillä ole aikataulusyistä edellytyksiä laatia asiasta asianmukaista mietintöä.
Mietinnön olisi pitänyt valmistua viimeistään tänään kello 13, jotta se olisi ehditty käsitellä loppuun ennen eduskunnan viikon kuluttua alkavaa vaalitaukoa.
Valiokunta pitää valitettavana, että esityksen käsittelylle oli varattu eduskunnassa sen merkittävyyteen nähden niukasti aikaa. Se pitää tärkeänä, että valtioneuvosto antaa välittömästi ensi vaalikauden alussa uuden esityksen asiassa.
Valiokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan annetussa ajassa ei ollut valmiutta antaa mietintöä.
– Siitä äänestettiin. Se oli äänestysratkaisu äänin 9–7. Päädyimme siihen, että mietintöä ei ole annettavissa, koska meille ei annettu lisäaikaa tuosta kello 13:n aikarajasta, Ojala-Niemelä sanoo.
Ojala-Niemelän mukaan äänet jakaantuivat siten, että SDP, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP olivat sen kannalla, että mietintö olisi laadittu. Perussuomalaiset, kokoomus ja keskusta olivat sitä mieltä, että ei.
Ojala-Niemelän mukaan valtiosääntöoikeudellisesti asiassa ei ollut epäselvyyttä eikä lain läpiviemiselle ollut perustuslaillisia esteitä.
– Mutta poliittinen puoli oli vaikeampi, hän sanoo.
Ongelmat liittyivät Ojala-Niemelän mukaan lappalaismääritelmän poistoon, maankäyttöoikeuteen liittyviin kysymyksiin sekä vaalirekisterin uudelleen laatimiseen.
Hallituksen esitys annettiin riitaisana
Hallitus antoi esityksensä saamelaiskäräjälain uudistamisesta marraskuussa poikkeuksellisesti erimielisenä. Kolme keskustan ministeriä äänesti tuolloin lakia vastaan.
Hallituksen esityksessä ehdotettiin saamelaiskäräjien vaaliluettelokelpoisuuden uudistamista. Laista oltaisiin poistettu niin kutsuttu lappalaispykälä, joka takaa pääsyn luetteloon vanhan maa-, veronkanto- tai henkikirjan merkinnän pohjalta.
Hallituksen ehdotuksessa lähdettiin siitä, että vaalikelpoisuus saamelaiskäräjillä määritettäisiin kielen perusteella. Nykyisessä laissa se koskee ihmisiä, jotka itse tai joiden vanhemmista tai isovanhemmista ainakin yksi on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenä. Tätä kelpoisuutta ehdotettiin ulotettavaksi yhdellä sukupolvella taaksepäin niin, että määritelmä ulottuisi vastaisuudessa myös isoisovanhempiin. Lain määritelmä olisi koskenut vain oikeutta äänestää ja asettua ehdolle saamelaiskäräjien vaaleissa.
Saamelaiskäräjät hyväksyi hallituksen esityksen aiemmin
Nykyisin saamelaisuus on määritelty saamelaiskäräjälaissa. Nykyisessä laissa saamelainen on se, joka pitää itseään saamelaisena edellyttäen, että hän itse tai ainakin yksi hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on oppinut saamen kielen ensimmäisenä kielenään. Saamelainen on myös sellaisen ihmisen jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Saamelainen voi olla myös silloin, kun ainakin yksi vanhemmista on merkitty tai olisi voitu merkitä äänioikeutetuksi saamelaisvaltuuskunnan tai saamelaiskäräjien vaaleissa.
Saamelaiskäräjälain muutos on aiheuttanut ristiriitoja myös saamelaisten keskuudessa. Saamelaiskäräjät kuitenkin osaltaan hyväksyi hallituksen esityksen marraskuussa äänin 15–3. Saamelaisten keskuudessa kiistoja on muun muassa siitä, että osa saamelaisista katsoo, että nykyinen laki sallii sellaisten ihmisten osallistumisen saamelaisia koskevaan päätöksentekoon, jotka eivät todellisuudessa ole saamelaisia. Uudistusta vastustavat puolestaan pelkäsivät, että nykyisin päätöksentekoon osallistuvat olisivat saattaneet menettää osallistumismahdollisuutensa.