Päivittyvä lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le Lapissa

Pe­ru­na­pel­los­ta nousi kolme ki­vi­kau­tis­ta esi­net­tä – Jarmo Tir­ro­nie­mi teki löydön Ro­va­nie­men Ta­pion­ky­läs­sä

Jarmo Tirroniemen löytämät kivikautiset esineet siirtyvät Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Kuvan ylin esine on säilynyt kokonaisena: se lienee isohko tuura.
Jarmo Tirroniemen löytämät kivikautiset esineet siirtyvät Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Kuvan ylin esine on säilynyt kokonaisena: se lienee isohko tuura.
Kuva: Jarmo Huhtala

Tapionkylässä asuva Jarmo Tirroniemi teki pari viikkoa sitten epätavallisen löydön. Hän tarvitsi multaa ja nosti sitä pyöräkuormaajalla vanhasta perunamaasta, josta nousi mullan mukana kolme kiviesinettä.

– Isoimmasta esineestä näki heti, että sitä on työstetty. Sen toinen pää oli hyvin terävä, Tirroniemi kertoo.

Tirroniemen naapuri Jarmo Huhtala vei esineet Lapin maakuntamuseon arkeologille Jari-Matti Kuuselalle. Kuuselan mukaan esineiden alkuperästä ei ole epäilystäkään: ne ovat tyypillisiä kivikautisia esineitä.

– Kokonaisena säilynyt teräväkärkinen esine on luultavasti suurehko tuura. Sillä on tehty sellaisia veistotöitä, jotka eivät ole vaatineet kovin suurta tarkkuutta.

Myös toinen esine saattaa olla katkelma pienemmästä tuurasta. Kolmannessa esineessä ei näy selkeää hiomapintaa. Se voi olla jonkun esineen katkelma tai teelmä.

– Myös esineiden löytöpaikka on tyypillistä kivikautista asuinaluetta. Esineet löytyivät etelään viettävästä rinteestä jokirannan läheltä, Kuusela sanoo.

Esinelöytöjä ei tehty aikoihin

Tirroniemen löytö ei ole sikäli yllättävä, että Tapionkylästä on löytynyt muinaisesineitä aiemminkin. Kylästä tunnetaan kaikkiaan kymmenkunta kivikautista asuinpaikkaa.

Uusia esinelöytöjä Tapionkylässä ei ole kuitenkaan tehty aikoihin, sanoo Hannu Kotivuori, joka työskenteli Lapin maakuntamuseon arkeologina 1987–2020. Kotivuori muistelee viimeisen löydön olleen Seppo Öfverströmin vuonna 1989 löytämä esine, joka on sidosuurteistaan päätellen verkon ankkurikivi.

– Yksi syy siihen, että löydöt ovat yleisesti vähentyneet, on se, että kaivutyöt tehdään nykyisin koneilla. Silloin ei niin helposti huomaa, jos maasta nousee jotain outoa, Kotivuori sanoo.

Myös Museovirasto on tutkinut Tapionkylää kesällä 1999, ennen kuin nykyistä siltaa alettiin rakentaa. Virasto teki koekaivauksia sillan länsipuolen pelloilla, mutta kaivauksissa löydettiin vain vähäisiä palaneen luun kappaleita ja kvartsi-iskoksia.

Esineet kansallismuseon kokoelmiin

Aiemmat muinaislöydöt todistavat, että Tapionkylän asutushistorian juuret ulottuvat mesoliittiselle kivikaudelle. Jarmo Tirroniemen löytämien esineiden iäksi Jari-Matti Kuusela arvioi 4000–7000 vuotta.

Lapin maakuntamuseolla ei ole omaa arkelogista kokoelmaa, joten Tirroniemen löytämät esineet siirtyvät Suomen kansallismuseon kokoelmiin. Kuusela aikoo käydä esineiden löytöpaikalla, mutta mitään varsinaista tutkimusta löydöstä ei seuraa.

– Jos paikalle aiottaisiin joskus rakentaa jotain, niin varmaan siinä tapauksessa alue pitäisi tutkia, Kuusela sanoo.

Tapionkylän tunnetuin löytö

Aapiskosken kuvakivi

Tapionkylän tunnetuin yksittäinen muinaisesine on Aapiskoskesta vuonna 1904 löydetty kiviriippa, jonka pintaan on hakattu yksinkertainen ihmishahmo. Kivi on ilmeisesti toiminut virtapaikoissa verkon tai nuotan painona.

Aapiskosken kuvakivellä on ikää ainakin 3500–4500 vuotta.

Lähde: Hannu Kotivuoren artikkeli Tapion kylähistoria -kirjassa 2008.