Pääkirjoitus

Pe­rin­tei­nen lau­ta­mies­jär­jes­tel­mä on tullut tiensä päähän – puo­lue­kir­jal­la ei pitäisi olla mitään te­ke­mis­tä maal­lik­ko­tuo­ma­rei­den va­lin­nas­sa

Nykymuotoinen lautamiesjärjestelmä on tullut tiensä päähän.
Nykymuotoinen lautamiesjärjestelmä on tullut tiensä päähän.
Kuva: Joel Maisalmi
Pääkirjoitus // 28.8.2023

Oikeusministeri Leena Meri (ps.) haluaa tehdä lopun perinteestä, missä kunnanvaltuustoon valitut paikallispoliitikot nimeävät joukostaan käräjäoikeuden lautamiehet eli maallikkotuomarit. Hänestä kyseessä "ei ole ihan terve järjestelmä" (LK 24.8.), mihin on helppo yhtyä.

Suomessa lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, toimeenpanovaltaa valtioneuvosto ja tuomiovaltaa edellisistä riippumattomat tuomioistuimet. Tältä pohjalta ei ole tervettä, että poliitikot valitsevat puolueensa jäseniä oikeudellista valtaa jakamaan.

Vaikka lautamiestoiminta ei ole poliittista, puolueet käyvät keskenään kauppaa siitä, kenelle lautamiehen paikka kuuluu.

Lautamiehiä on käytetty Suomessa satoja vuosia. Alun perin ajatuksena oli, että kansaa edustavat lautamiehet tuovat ratkaisuihin arkijärkeä. Järjestelmää on ohennettu vuosikymmenten saatossa, viimeksi 2014. Tuolloin lautamiesten määrä putosi kolmesta kahteen.

Lautamieskokoonpano ratkaisi 2022 Lapin käräjäoikeudessa 164 asiaa, mikä on tavallinen määrä. Luku vastaa seitsemää prosenttia kaikista käräjäoikeuden rikosoikeudellisista ratkaisuista.

Järjestelmä on saanut osakseen kritiikkiä myös maallikkotuomareiden osaamisen osalta. Lautamieskokoonpanossa on yleensä yksi lainoppinut puheenjohtaja ja kaksi lautamiestä. Jos toinen heistä on puheenjohtajan kanssa eri mieltä tuomiosta, ratkaisusta äänestetään.

Kritiikki tapaa voimistua, kun lautamiehet ovat erimielisiä tuomarin kanssa. Hyvä esimerkki tulee Keski-Suomesta, missä kaksi lautamiestä antoi viime vuonna raiskauksesta syytetylle vapauttavan tuomion tapauksessa, jossa ammattituomari olisi tuominnut syytetyn.

Oikeusministeriössä selvitetään sitä, miten poliittisista lautamiesnimityksistä voitaisiin luopua niin, että järjestelmä olisi yhä kohtuuhintainen, eikä lautamiesten valinta muuttuisi liian kankeaksi. Vielä ei tiedetä, miten uudistus olisi järkevintä tehdä.

Itse järjestelmässä ei ole isompaa vikaa. Lautamiehet lisäävät tai vähintäänkin vahvistavat tuomioistuinlaitoksen uskottavuutta. He toimivat hyvinä keskustelukumppaneina tuomarille, joka saattaa peilata lautamiesten avulla ratkaisujaan.

Erityisesti vaativissa jutuissa selvintä olisi käsitellä ne kokonaan ammattituomareiden kesken, mutta se vaatisi tuomareiden määrän lisäämistä. Tämä maksaisi, eikä lisärahakaan välttämättä auttaisi, sillä tuomareista on jo iso pula.

Lautamiehet tulisi voida valita kuntalaisten joukosta niin, että kuka tahansa – puoluekirjatonkin – voisi ilmoittaa halukkuutensa kyseiseen, määräaikaiseen luottamustoimeen. Tämä on ollut myös järjestelmän alkuperäinen tarkoitus.

Kaikki eivät sovellu lautamiehen tehtävään. Jonkinlaiselle soveltuvuustestillekin voisi olla tilausta.

P.S.

Pride-liike puolustaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksia muun muassa kulkueilla. Liikettä tarvitaan yhä taistelussa suvaitsevaisuuden ja yhdenvertaisuuden puolesta. Tuorein viesti tästä tulee Torniosta, missä Aineen taidemuseon pihalla liehunut, Border Pride-viikkoa juhlistanut sateenkaarilippu revittiin alas torstaina keskellä kirkasta päivää (LK 25.8.). Lippuun kohdistettu viha kertoo surullista kieltä siitä, että tunkkainen ja säälittävä homofobia lieveilmiöineen elää ja voi hyvin vielä 2020-luvun Suomessakin.