Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Luonnonsuojelu: Ro­va­nie­men luo­teis­kul­mal­la si­jait­se­va tun­te­ma­ton luon­to­hel­mi on Lapin vanhin suo­je­lu­alue

Pel­ti­pai­lak­ka-pod­cast: Po­ron­hoi­ta­ja ajaa kel­kal­la jopa 15 000 ki­lo­met­riä vuo­des­sa, silloin työ­vä­li­neen omi­nai­suu­det eivät ole yh­den­te­ke­viä

Peltipailakka-podcast

Ensimmäisen tehdasvalmisteisen moottorikelkan hankki Suomeen tiettävästi inarilainen opettaja Eino Kukkonen vuonna 1961.

Jo seuraavana talvena Kaldoaivin paliskunnan poromiehet Heikki Länsman, Hilmar Holmberg ja Niiles Länsman kumppaneineen hankkivat moottorikelkat ja kokeilivat niiden hyödyntämistä poronhoidossa.

Kelkka osoittautui oivaksi kapineeksi porojen paimentamisessa, ja muutaman vuoden sisällä kelkkoja hankittiin ympäri poronhoitoaluetta. 60-luvun puolivälissä kelkkoja oli käytössä jo neljättäsataa.

Peltipailakka
Peltipailakka
Kuva: Tapio NYkänen

Kuusikymmentä vuotta myöhemmin kelkka on poronhoitajille ehkä keskeisin työväline. Varsinkin pohjoisessa, jossa poroja paimennetaan läpi talven tunturissa, istutaan kelkan päällä vähintään riittävästi.

Poronhoitaja ajaa talven aikana kaikilla kelkoillaan usein 15 000 km, jotkut enemmän ja toiset vähemmän. Työkalut käyvät siis tutuksi, eikä ole yhdentekevää, millaisia niiden ominaisuudet ovat.

Peltipailakka-podcastin viidennessä jaksossa tutustutaan kelkan käyttöön poronhoidossa. Tapio Nykäsen haastateltavana on poronhoitaja Nils-Johan Labba Käsivarren paliskunnasta.