Tuure Neitolan kirja Sompion suomalaiset partisaanit (LK 13.7.) Neitola kirjoittaa kertomuksia kuin kaunokirjallisuutta, lähdemerkinnät ovat vähäisiä. Hän ei viittaa tehtäväraportteihin eikä muihin dokumentteihin, jotka identifioisivat tietoja suomalaispartisaaneista. Vakoilijalla ja partisaanilla oli selvä ero. Neitola ei kerro, miten hän on hankkinut tiedot Karjalan kansallisarkistosta. Karjalan kansallisarkisto sulki partisaaniaineistonsa vuonna 1999 Vaiettu sota -kirjan aiheuttaman kuohunnan vuoksi. Tietoja on avattu, mutta arkisto ei tunne kaikkia samoja tietoja kuin Neitola.
Puhuttaessa partisaanien teoista Neitola on nähnyt kauan Sven Lokan keskeisimpänä henkilönä. Miksi? Neitolalla ei ole näyttöjä Lokan syyllisyydestä. KRP:n tiedoissa Neitolan nimeämä ”lapsitodistaja” kertoo: ”En ole väittänyt Sven Lokan olleen partisaani”. Neitola valikoi kertomuksia asenteidensa mukaan. Lokan isä teloitettiin ”kansanvihollisena” 1938 ja Sven joutui 18-vuotiaana vankileirille vuosiksi 1942-1946. Neitola julkaisee partisaaneista luetteloja, mutta niissä ei ole muun muassa Lokan nimeä.
Neitolan sanoo, että Sodankylän ”sovitusseminaari” syksyllä 2002 oli menestys. Ajatus seminaarista oli hyvä, mutta ei ollut oikein tarjota rikosten tekijöille sovintoa uhrien puolesta ja korostaa vain suomalaisten syyllisyyttä.
”Suomen hallinnollinen ja sotilaallinen johto jätti siviilit eläviksi kilviksi ja alttiiksi hyökkäyksille”, sanoi järjestäjän puolesta Jatkosodan siviiliveteraanit ry:n puheenjohtaja Tyyne Martikainen. Tutkija Helge Seppälä lähetti seminaariin viestin: ”Partisaanien hirvittävät tihutyöt olivat paljolti omien virkamiestemme syytä. Silloiset partisaanimäärät olisi voitu pitää aisoissa tehokkailla toimilla.” Elisabeth Rehn näki asian toisin. Viestissään hän ihmetteli, kuinka hyökkäyksistä on pitkään vaiettu: ”Eikö meillekin totuus tapahtumista olisi tärkeä historiamme osa, joka on tunnettava?”
KRP:n partisaanitutkinta keskeytyi tammikuussa 2003, koska Venäjä ei suostunut yhteistyöhön.
Neitola kertoo Lapin Kansassa 13.7., että venäläistoimittaja Igor Efremov olisi halunnut kertoa sovitusseminaarissa Sven Lokan yhteyksistä partisaaneihin, mutta joutunut sen perumaan, jotta seminaari ei hajoaisi. Outoa.
Tästä asiasta Efremov kirjoitti minulle 28.11.2022: ”Kukaan seminaarin järjestäjistä ei pyytänyt minua, etten puhuisi Sven Lokasta ja partisaaniretkistä. Puheenvuoroni käsitteli lähinnä partisaaniretkien vaiheiden tutkimista. Muistaakseni puhuin eniten Stanislav Dashinskista. Tuure Neitola lähetti minulle kaksi viestiä, joko tänä tai viime vuonna, en muista tarkkaa ajankohtaa. Toisella kerralla kieltäydyin kommentoimasta, koska hän oli asiattoman vaativa tahdossaan, että minä vastaisin sitä, mitä hän tahtoo kuulla. Vastasin, etten kommentoi enää lisää.”
Neitola väittää kirjassaan, että Efremov joutui pois Murmanskista Sven Lokan painostuksesta. Efremov vastaa: ”En ole kertonut, että olisin muuttanut Murmanskista pois painostuksen takia. Muutin Vladimiriin perhesyistäni.”
Suomessa neuvostopartisaanit tekivät rikoksia ihmisyyttä vastaan. He syyllistyivät muun muassa murhiin. Rikoksena murha tai sen avunanto ei vanhene koskaan, ei myös väite murhasta.