Rovaniemen kaupunkikeskusta-yhdistys ja Arkkitehtiliitto järjestivät äskettäin yleisötilaisuuden, jossa pohdittiin ikuisuuskysymystä ”kenen ehdoilla kaupunkia rakennetaan” (LK 23.3.). Tilaisuudessa esiin nostettiin Rovaniemen ohella muuallakin ongelmalliseksi koettu seikka, jossa kaupungilla tärkeintä on seurata muuttotaseita sekä tavoitella kasvua ja uusia asukkaita.
Kasvutavoite on ymmärrettävää ja tärkeää, mutta ikuiseen kasvuun uskovalla saattaa jäädä huomiotta nykyiset asukkaat ja heidän tarpeensa. Kauan Rovaniemellä asuneet ehkä kokevat usein, kuinka muutama sata vuosittain kaupunkiin muuttanutta ovat tärkeämpiä kuin pitkään paikkakunnalla asuneet, asuinympäristöstään huolta kantaneet ihmiset.
Samankaltaista ongelmaa on elinkeinotoiminnan yhteydessä. Siinäkin onnistumisen mittarina pidetään yleensä kuntaan muuttavien uusien yritysten määrää. Tämäkin on tärkeää, mutta käytännön kokemus osoittaa, että elinkeinotoimen tärkein kohderyhmä on kunnassa jo toimivat yritykset. Uusia työpaikkojakin syntyy yleensä enemmän olemassa olevien yritysten laajennuksiin kuin paikkakunnalle muuttaviin yrityksiin. Niinpä oman kunnan yritysten palvelu ja laajennusten mahdollistaminen on käytännön elinkeinotyön tärkeä painopistealue.
Kenties pelkästään uusien yritysten haalimiseen keskittyvä toiminta heijastuu viimeiseen kuntarankingkyselyyn, joka oli Rovaniemen osalta tylyä luettavaa (LK 16.2.). Arvosanaa laski tyytymättömyys nimenomaan kaupungin harjoittamaan elinkeinopolitiikkaan.
Kaupungin maankäytön suunnittelulla on vaikutusta molempiin edellä mainittuihin ongelmiin. Julkishallinnon ja suunnittelijoiden ohella ”maankäyttöpelissä” mukana ovat ennen kaikkea suunnittelualueen tai sen lähiympäristön asukkaat. Heidän hyvinvoinnista on paljolti kyse hankkeessa. Vaikka nykykäsityksen mukaan asukkaiden ja suunnittelijoiden väliset konfliktit ovat luonnollinen osa kaupunkisuunnittelua, asukasnäkökulman painoarvon merkitystä käsitys ei vähennä.
Myös kaupungin elinkeinopolitiikan harjoittamisessa maankäytön suunnittelun rooli on tärkeää. Rovaniemeltäkin löytyy eri vuosilta monia maankäyttöprojekteja, jotka todellisuudessa ovat olleet elinkeinoprojekteja.
Kunnat ovat erilaisia. Toisten ongelmana on väen tai yritysten vähyys, toisilla kasvun hallinta on pääongelma. Kaiketi viime kädessä aina on tärkeintä, että kunnan valitsemaa strategiaa toteutetaan asukaslähtöisellä suunnittelulla sekä tehokkaalla ja tietoisella elinkeinopolitiikalla.