Akseli Erkkilä ihmetteli (LK 21.10.) muoniolaisten yksimielistä kantaa Pallas-asiassa. Siinä ei ole ihmettelemistä, mutta siinä on, että Kittilä haluaa raapia vanhoja haavoja auki, vaikka eduskunta hyväksyi lain Pallaksesta 2004.
Muistan 2001 Kolarissa järjestetyn Tunturi-Lapin kuntien puheen- ja kunnanjohtajien kokouksen, missä ilmoitimme, että Pallaksen liittäminen Muonioon on laitettu vireille. Meille hymyiltiin. Kittilän hymy hyytyi viimeistään, kun laki tuli voimaan. Pertti Yliniemi oli aiemmin ostanut Pallaksen ohella myös Matkailuliiton hotellit Hetasta ja Kilpisjärveltä.
Pallas-laki oli monenlaisen vaikuttamisen seuraus. Siihen liittyi ongelma – rakennusoikeus Paula Lehtomäkeä painostamalla rajoitettiin 10 000 kerrosneliömetriin. Asiantuntijoiden mukaan määrä oli riittämätön kannattavan liiketoiminnan turvaamiseksi. Tämä oli hidaste asian etenemiselle.
Nyt tilanne on muuttunut. Yliniemi on on luvannut ilmoittaa syksyn aikana suunnitelmastaan rakentaa 320:n huoneiston laadukas hotelli, jossa vanhan hotellin olennaisin osa säilytetään. Muoniolla on valmius viedä kaava nopealla aikataululla valtuuston vahvistettavaksi.
Ihmettelen Erkkilän arviota kuntayhteistyön vaikeutumisesta asian vuoksi. Kittilän aloitteella on haastettu Muoniota ja myös yrittäjää. Tuskinpa lakia lähdetään muuttamaan, vaikka se olisi osa Kittilää. Arvio, että yrittäjä olisi jaakea ja viivyttelevä asettuu outoon valoon, kun muistaa, että Laplands Hotel omistaa hotelli Pallaksen ohella 19 hotellia, joista yksi on Kittilän Sirkassa. Yhtiö tarjoaa työtä lähes 2 000:lle ja tähtää laadukkaalla kehittämisellä tulevaisuuteen.
Ajankohtainen yhteistyön kohde kunnille on Pallasjärven itäpuolisen "Kettinkitien" kunnostaminen Pallakselle kulkemisen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi. Kuntien yhteistyön seurauksena tie saatiin rakennetuksi 1990-luvun alussa.
Olin Pallas-lain syntymisen aikoihin Muonion kunnanhallituksen puheenjohtajana vierailulla kunnan sivistystoimenjohtajan kanssa Raattamassa. Aiheena oli raattamalaislasten koulunkäynti Muoniossa. Kokouksen jälkeen osa raattamalaisista esitti ajatuksen, että Raattama liitettäisiin Muonioon. Perinteisen kulkuyhteyden ohella syyksi mainittiin Raattaman ja Tepaston välisen tien huono kunto.