Sitä mukaa, kun syksy kiiruhtaa vastaan, tekee paluutaan myös kesän hetkeksi häätämä vihollinen: pimeys. Hämärä alkaa viihtyä iltojen vieraana kerta kerralta pidempiä aikoja ja tiivistyy yhä painavammaksi kudelmaksi pään ylle.

Pimeys kuuluu pohjoiseen vuodenkiertoon, eikä se ole minulle järjetön ja halvaannuttava kauhistus, mutta jotain tavattoman epämukavaa on kuitenkin siinä, kun tuttu ympäristö alkaa jäädä mustan verhon alle.