Koitan keksiä jotakin positiivista mitä näistä koronarajoituksista on elämään tullut.
Yksi asia, jota ei ehkä ole ennen ymmärtänyt riittävästi arvostaa, on työkaverit ja ruokatuntiseura. Kun pääosa ihmisistä on ympäriltä poissa tai ainakin etänä, niin mikään ei voita lounastuntia työkaverin kanssa.
Kun teki työtä isommassa toimituksessa aina oli joku hyvä tyyppi, jonka kanssa istahdettiin lounaalle, tai käytiin aivan ulkona ruokailemassa. Pidettiin oikeasti lakisääteinen ruokatauko ja kannatettiin paikallisia lounasravintoloita.
Edelleen mahdollisuus ruokataukoon on ainakin teoriassa olemassa, mutta monesti se kuitataan pikaiselle mikrossa lämmiteltyllä appeella.