Kotikadullani napapiiriltä useampi sata kilometriä etelään yksi varma kesäkauden merkki on sähköskuutti, joka on jätetty väylälle pystyyn tai poikittain. Ilahduttavan usein vekotin on pysäköity asianmukaisesti seinustalle tai jopa fillareiden viereen, mutta yhtä usein skuuttaaja on syyllistynyt moraalisesti arveluttavaan törkyparkkiin, eli jättänyt ajokkinsa siihen maantieteelliseen pisteeseen, missä sähkömoottorin veto päättyi.

Skuutteja tapaa hallitsemattomasti pysäköityinä etenkin iltaisin, sillä noin 10 kilometriä tunnissa kulkeva potkulauta on mainio tapa liikkua puistosta terassille, pubista klubille, sieltä jatkoille ja vielä jatkojen jatkoille.