Istun Ounasvaaralla kaatuneen kelon päällä.
Kevään aurinko kuivattaa märkää maata, jonka lumi jätti taakseen vetäytyessään taas odottamaan seuraavaa talvea.
Koivuissa on vihreät silmut. Ne odottavat oikeaa hetkeä. Kokemuksesta tiedän, etteivät ne aikaile sen koittaessa.
Jostain lähistöltä kuuluu käpytikan vaimea nakutus. Varis lentää metsän yli päästäen kaksi lyhyttä tervehdystään.