Kaipaan elävää musiikkia.
Ikävöin sitä odotuksen tunnetta, kun yleisö etsii permannolta paikkaansa ja bändin instrumentit ovat vielä ilman soittajiaan lavalla.
Jokainen teknikon käynti soittimien luona herättää yhtä aikaa ilon ja pettymyksen tunteen: onko se solisti, onko se kitaristi, nytkö se alkaa? Ei ihan vielä.
Ikävöin sitä tunnetta, kun taustamusiikki viimein hiljenee, lavan valot syttyvät, koko yleisön keskittyminen kohdistuu samaan suuntaan ja bändin jäsenet saapuvat lavalle villien aplodien saattelemana.