Suuntavaistottomana ihmisenä joudun helposti harhateille ilman kunnollisia reittiohjeita. Muistan kulkemani reitit peilikuvana, enkä oikein koskaan ole selvillä siitä, missä on pohjoinen tai joki.
Vaikka olenkin suunnistuksen alalla vähälahjainen, en koskaan eksy, jos käsillä on kartta. Se johtuu siitä, että kartta on täsmällinen ja järkähtämättömän johdonmukainen.
Sen sijaan, jos opastus on ihmisen suusanallisten ohjeiden ja viittomien varassa, ollaan varmuudella hukassa.