Porocup: Luonto näytti voi­man­sa – kisa jou­dut­tiin kes­keyt­tä­mään

Kuvagalleria: Pidetyn kiek­ko­ero­tuo­ma­rin ura päättyi Ro­va­nie­mel­lä

Mainos: Jakajaksi Kaleva Mediaan - tutustu ja hae tästä

Kolumni

Päät­tyy­kö Inarin met­sä­pii­na? – ­kiis­ta­na­lai­sin asia on vanhan metsän mää­rit­tä­mi­nen

-

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman metsien suojelua koskevat kirjaukset saivat luontojärjestöiltäkin varovaista hyväksyntää vaikka haukuttavaakin löytyy. Kiinnostavaa onkin, miten hallitus samanaikaisesti lupaa suojella vanhat metsät ja antaa luvan kasvattaa valtion metsien hakkuita nykytasolta.

Ristiriidan ytimessä on se, miten vanhat metsät määritellään. Työ oli käynnissä jo Sanna Marinin hallituksen aikana ja jatkuu nyt Orpon hallituksen aikana.

Toimeksianto ei ole hallituksen vaan tulee EU:n biodiversiteettistrategiasta. EU:n aikataulujen mukaan valmista pitäisi tulla vuoden loppuun mennessä.

EU antoi yleislinjauksen, mitä vanhalla metsällä tarkoitetaan, mutta sallii kansallisen määrittelyn. Suomessa sitä tekee laajapohjainen työryhmä, joka käyttää apunaan Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijoita. Työryhmässä ovat mukana metsien käytön sidosryhmät saamelaiskäräjiä myöten.

Osasta määrittelyn kriteereistä, kuten vaadittavan lahopuun määrästä ja muistakin vanhan metsän rakennepiirteistä, löytyy yksimielisyys kohtuullisen helposti.

Lisäksi työryhmässä on arvioitu, että kriteerien pitää olla erilaiset eteläisessä Suomessa ja Lapissa. Lappikin on tarkoitus jakaa Etelä- ja Pohjois-Lappiin.


Asialla on kiire. Puukauppa on ollut Inarissa jumissa jo viisi vuotta.


Kiistanalaisin asia on puuston ikä. Onko se 120, 150 vai 200 vuotta? Pelkästään tätä ikärajaa säätämällä vanhoja metsiä on valtion metsissä joko 800 000 hehtaaria tai paljon vähemmän.

Tuli ikärajaksi mikä tahansa, suurin osa näin määritellyistä vanhoista metsistä on Pohjois-Suomessa ja erityisesti Lapissa.

Jos rakennepiirteistä päästäänkin sopuun asiantuntijatyön pohjalta, ikärajan asettaminen on viime kädessä poliittinen päätös. Näin työryhmässä arvioidaan.

Silloin viime kädessä katsotaan hallitusohjelmaan, jossa valtion metsien hakkuita luvataan kasvattaa.

Kokonaan oma lukunsa on vanhan metsän määrittely Ylä-Lapissa. Metsäyhtiöt ovat epäselvän tilanteen vuoksi lopettaneet puunostot lähes kokonaan. Ne eivät osta yksityismetsistäkään puuta kun pelkäävät ympäristöjärjestöjen nostavan sen tikun nokkaan.

Tilanne on yksityismetsänomistajien kannalta epäoikeudenmukainen ja se työryhmässäkin tunnustetaan. Ratkaisuksi on tarjottu Ylä-Lapin irrottamista yleisistä määrittelykriteereistä omaan prosessiinsa. Metsään liittyvien ominaisuuksien ohella tarkoitus olisi arvioida, millaisia taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia on eri ikärajauksilla. Sitä on tarkoitus katsoa myös saamelaisväestön ja matkailun näkökulmista.

Asialla on kuitenkin kiire. Puukauppa on ollut Inarissa jumissa jo viisi vuotta.

EU:n asettama aikaraja vuosikymmenen vaihteeseen on liian kaukana. Siihen mennessä metsätalous on jo Inarista loppunut. Jäljellä ovat vain metsät – niin nuoret kuin vanhatkin.

Kirjoittaja on toimittaja.

Toivottavasti nautit tästä kolumnista

Lapin Kansan tilauksella pääset lukemaan kaikki tuoreimmat ja kiinnostavimmat sisällöt heti.