Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan on merkkejä siitä, että tilanne itärajalla on pahenemaan päin. Orpon mukaan ihmisiä on kuljetettu kohti pohjoisempia rajanylityspaikkoja.
Orpo sanoi rajaturvallisuutta koskevassa pääministerin ilmoituksessaan eduskunnalle, että Venäjän viranomaiset eivät ole toimintaan puuttuneet, vaan pikemminkin avittaneet sitä. Orpon mukaan hallitus seuraa tilannetta tiiviisti ja tarvittaessa tekee lisää ratkaisuja.
Orpo kytki ilmoituksessaan itärajan tapahtumat Venäjän helmikuussa 2022 aloittamaan hyökkäyssotaan Ukrainassa ja sen aiheuttamaan Suomen turvallisuusympäristön merkittävään muutokseen.
– Nyt kohdattua itärajan välineellistettyä maahantuloa ja sen hallintaa tulee tarkastella tässä viitekehyksessä. Kansallisen vastauksen pitää olla selkeä ja vahva. Suomeen ei voi vaikuttaa, Suomea ei voi horjuttaa, Orpo sanoi.
Orpon mukaan Venäjän pyrkimyksenä on ollut aiheuttaa eripuraa Euroopassa ja heikentää läntistä liittoumaa sekä kansainvälistä, sääntöpohjaista toimintaa. Suomen itärajan tapahtumat ovat hänen mukaansa yksi näytös tässä näytelmässä.
– Välineellistetty maahantulo on tyypillinen vaikuttamisen väline. Sen pyrkimyksenä voi olla suomalaisen yhteiskunnan horjuttaminen luomalla epävarmuutta ja aiheuttamalla yhteiskunnan jakautumista, Orpo arvioi.
– Yleisempi pyrkimys on heikentää länsimaiden tukea Ukrainalle viemällä huomio pois Venäjän edelleen jatkamasta sodasta Ukrainassa.
"Ilkeyksiin on varauduttu"
Orpo muistutti, että Suomi huolehtii myös siitä, että kansainvälisen suojelun hakeminen Suomesta on mahdollista.
– Emme saa ajautua tilanteeseen, jossa ulkopuolisen painostuksen ja psykologisen vaikuttamisen seurauksena kansallinen turvallisuus ja ihmisoikeudet nähdään mustavalkoisesti toistensa vastakohtana ja keskustelu muuttuu jyrkäksi sisäiseksi vastakkainasetteluksi. Siitä hyötyisi vain ja ainoastaan Venäjä, eivät rajalle tulevat ihmiset emmekä me suomalaiset ja Suomessa asuvat ihmiset, Orpo painotti.
Hänen mukaansa Suomi on varautunut siihen, että sotilasliitto Naton jäsenenä Suomeen voi kohdistua erilaisia ilkeyksiä.
– Yllättyneitä emme ole. Meillä on sitkoa siihenkin, että tilanne voi kestää.
Orpo kiitteli eduskuntaa yhtenäisyydestä rajakysymyksessä.
– Kiitän oppositiopuolueita siitä tuesta, jota olette hallituksen päätöksille ja viranomaisillemme antaneet.
Kiitosta istuntosalin eri puolilta
Pääministerin ilmoitusta seuranneessa eduskuntakeskustelussa hallitus sai kiitosta toiminnastaan istuntosalin eri puolilta. Erityisesti perussuomalaisten kansanedustajat kiittelivät hallituksen toteuttamia raja-asemien sulkemisia. Mauri Peltokangas (ps.) piti hallituksen toimintaa ripeänä ja väkevänä.
– Näin on tullutkin toimia. Venäjän räikeää toimintaa ei voida hyväksyä, Peltokangas sanoi.
Erimielisyyttä kansanedustajien kesken ilmeni lähinnä vain suhtautumisessa apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen toimintaan. Kokoomuksen Ben Zyskowicz piti oikeudellisesti hämmentävänä Puumalaisen tulkintaa siitä, että koko itärajaa ei voisi sulkea.
– Venäjä on häikäilemätön roistovaltio, joka käy nyt Suomea vastaan vihamielistä hybridivaikuttamista, jossa se väärinkäyttää siirtolaisia aseena Suomea vastaan. Tällaisessa tilanteessa meidän kaikkien, myös juristien, on pantava sivuun kaikkinainen sinisilmäisyys ja naiivius, Zyskowicz sanoi.
Keskustan Petri Honkonen kiinnitti huomiota siihen, että Suomea sitovat turvapaikan hakemista koskevat sopimukset on solmittu nykyoloista merkittävästi poikkeavassa maailmassa.
– Nämä sopimukset on laadittu ajassa, jolloin ei tunnettu termiä hybridivaikuttaminen eikä hybridisodankäynti. Näitä sopimuksia on tulkittava omassa viitekehyksessään, Honkonen sanoi.
Honkonen kannusti hallitusta löytämään oikeudellisen tien, jolla Suomi voi kansainvälisiä velvoitteitaan kunnioittaen sulkea koko itärajan.
– Uskon, että sellainen tie on löydettävissä, Honkonen jatkoi.
Andersson puolusti apulaisoikeuskansleria
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson puolestaan asettui puolustamaan apulaisoikeuskansleria.
– Laillisuusvalvojalla on tärkeä rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja on äärimmäisen tärkeää, että hän voi tehdä omaa työtään ilman painostusta, Andersson sanoi.
Andersson painotti, että Suomen pitää noudattaa kansainvälisiä oikeudellisia velvoitteitaan samalla kun maa pitää huolta kansallisesta turvallisuudestaan. Tämä pitää Anderssonin mukaan sisällään sen turvaamisen, että Suomesta voi hakea turvapaikkaa.
– Pitää muistaa, että monenkeskinen sääntöperustainen järjestelmä on Suomen kaltaisen pienen valtion ehdoton etu, Andersson sanoi.
RKP:n Eva Biaudet kantoi huolta tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa ilmenneistä ihmisoikeusvastaisista ja ihmisvihamielisistä sanavalinnoista itärajan tapahtumista keskusteltaessa. Myös hän peräänkuulutti laillisuusvalvonnan kunnioittamista.
– Oikeusvaltion varjeleminen edellyttää päättäjien tietoista kunnioitusta oikeusjärjestelmää kohtaan ja aivan erityisesti, että itsenäisiä ylimpiä lainvalvojia kunnioitetaan, Biaudet sanoi.
Vihreiden Inka Hopsu painotti, että turvapaikanhakijat sinänsä eivät uhkaa Suomen turvallisuutta.
– On tarpeen, että Suomessa kaikilla pysyy pää kylmänä ja oikeusvaltio vahvana, Hopsu sanoi.
