Virusmuunnos: Hal­li­tus kieltää maa­han­tu­lon seit­se­mäs­tä ete­läi­sen Afrikan maasta – Suomen kan­sa­lai­set ja Suo­mes­sa va­ki­nai­ses­ti asuvat saavat aina palata

Maanjäristykset: Utsjoen tä­räh­te­lyt var­mis­tui­vat maan­jä­ris­tyk­sek­si –  jä­ris­tys­kes­kus oli Norjan puo­lel­la 13,6 ki­lo­met­rin sy­vyy­des­sä

Äänestys: Mikä on Sy­käh­dyt­tä­vin lap­pi­lai­nen ur­hei­lu­ta­pah­tu­ma – äänestä ja osal­lis­tu ar­von­taan

Pää­mi­nis­te­ri Marin: Toivon, että ko­ro­na­ro­ko­tuk­set alkavat mah­dol­li­sim­man pian

Valtiovarainministeri Vanhasen mukaan rokotteiden saaminen tai rokottamisen toteuttaminen ei tule jäämään rahasta kiinni.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) toivoo, että niin koronarokotuksissa kuin yli 55-vuotiaiden työllisyysratkaisuissakin päästään etenemään mahdollisimman nopeasti.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) toivoo, että niin koronarokotuksissa kuin yli 55-vuotiaiden työllisyysratkaisuissakin päästään etenemään mahdollisimman nopeasti.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan koronarokotukset voivat alkaa Suomessa nopeasti sen jälkeen, kun rokotteelle on saatu EU:n lääkevirastolta myyntilupa.

– Toivon, että mahdollisimman pian, Marin sanoi Säätytalon portailla, kun hallitus keskiviikkona kokoontui neuvottelemaan korona- ja koronarokotetilanteesta.

Ensimmäisinä rokotteen saavat hoitohenkilökuntaan kuuluvat ja riskiryhmäläiset.

Keskiviikkoillan neuvotteluissa käsitellään Suomen rokotestrategiaa. Päätöksiä tehdään sitten valtioneuvoston yleisistunnossa.

Marin oli huolissaan siitä, että ihmisiä on Helsingissä edelleen enemmän liikkeellä kuin keväällä. Pääministeri oli kiinnittänyt asiaan huomiota liikkuessaan kaupungilla.

Myös tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) puhui vähien kontaktien puolesta juuri nyt, jotta joulunvietto on turvattu.

Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan rahaa koronarokotteisiin on hallituksessa varattu jo valmiiksi 200 miljoonaa.

Osa siitä on jo käytetty ennakkomaksuihin. Suomi saa rokotetta EU:n yhteishankintojen kautta. Vanhasen mukaan rokotteiden saaminen tai rokottamisen toteuttaminen ei tule jäämään rahasta kiinni.

Britannia aloittaa ensi viikolla

Britanniassa koronarokote saadaan terveysviranomaisten mukaan käyttöön jo ensi viikolla.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että kansalaisten rokottamiset aloitetaan heti. Asiasta kertovat ulkomaiset medialähteet kuten Reuters ja BBC.

Britannian terveysviranomaiset ovat hyväksyneet ensimmäisenä maana Pfizer ja BioNTech -yhtiöiden koronarokotteen käyttöönoton. Maassa käyttöönotettava rokote ei ole kuitenkaan saanut vielä EU:n lääkeviraston myöntämää myyntilupa.

– Britannia ottaa rokotteen rajoitetusti käyttöön kansallisen tautitilanteen pohjalta. Kyse on laissa olevasta poikkeuslupakäytännöstä, jolloin sellainen lääke, joka ei ole vielä saanut myyntilupaa, voidaan ottaa käyttöön, yksikön päällikkö Marjo-Riitta Helle Fimean lääkevalmisteiden arviointiprosessista sanoo.

Lääkelain perusteella vastaava käytäntö olisi mahdollista myös Suomessa.

– Tätä ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena näiden rokotteiden osalta. Tarkoitus on rokottaa suuri joukko lähtökohtaisesti terveitä ihmisiä ja silloin halutaan olla varmoja rokotteen laadusta, tehosta ja turvallisuudesta, STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoo Lännen Medialle.

Viisikolla työt jatkuvat illalla

Korona- ja rokotekokouksen jälkeen hallituksen viisikko eli hallituspuolueiden puheenjohtajista koostuva ryhmä alkaa pohtia, mitä tehdään eläkeputkelle ja muille mahdollisille keinoille parantaa yli 55-vuotiaiden työllisyyttä.

Hallitus on antanut itselleen aikaa jouluun saakka tähän työhön.

Pääministeri Marinin mukaan työmarkkinajärjestöjen kariutuneesta yrityksestä jäi hallitukselle eväitä tehdä omat ratkaisunsa yli 55-vuotiaiden työllisyyden parantamisessa.

– Ratkaisun pitää olla sellainen, että asenneilmapiiri paranee ja että yli 55-vuotiaat myös jaksavat työelämässä pidempään, keskustan Saarikko sanoi keskiviikkona.

Hänen mukaansa hallituksen työllisyystavoitteeseen pääsy sisältää eläkeputken poiston.

Saarikko toivoi, että ratkaisu saadaan aikaan niin, ettei jouluaattona tarvitse olla neuvottelemassa.

Kaatui muutosturvaesitysten väliseen kuiluun

Työmarkkinakeskusjärjestöjen yritys löytää sopu asiasta kaatui maanantaina erilaisiin näkemyksiin eläkeputken poiston mukana tulevista muutosturvaparannuksista.

Työnantajien mukaan työntekijöiden esitys olisi ollut liian kallis yrityksille, jotka yrittävät selvitä korona-ajan läpi.

Palkansaajajärjestöjen mukaan heidän esityksensä olisi ollut juuri hallituksen toimeksiannon mukainen, tasapainoinen kokonaisuus. SAK, STTK ja Akava esittivät, että yli 55-vuotiailla irtisanotuilla työntekijöillä olisi oikeus kolmen kuukauden palkkaa vastaavaan koulutukseen. Työntekijä saisi rahana kuukauden palkkaa vastaavan määrän ja lisäkuukaudet tilitettäisiin Työllisyysrahastolle.

Työnantajien EK olisi ollut valmis pidentämään koulutusjaksoa, mutta vain kahdella viikolla.

EK:n mukaan yrityksille olisi koitunut työntekijäpuolen ehdotuksesta vuosittain lisäkustannuksia yli 100 miljoonaa euroa. SAK:n mukaan lisäkustannuksia olisi tullut nettona 10–30 miljoonaa vuodessa.

Hallituksessa erityisesti vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson on puhunut voimakkaasti muun muassa ikääntyville maksettavan irtisanomisrahan puolesta.

Hallituksen tavoitteena on puuttua varhaiseen eläköitymiseen ja saada aikaan vähintään 10 000 lisätyöllistä vuoteen 2029 mennessä. Ehdotettujen toimien tulee vahvistaa kokonaisuutena julkista taloutta.