Pääministeri Antti Rinne (sd.) antaa niin sanotun työehtoshoppailun kitkemisen työministeriön alla toimivien työryhmien tehtäväksi.
– Työministeriössä on useampikin työryhmä, joka miettii työelämän korjaustarpeita Tiedän, että tämä asia nousee sielläkin esille, Rinne sanoo Lännen Medialle.
Rinne totesi eduskunnan kyselytunnilla torstaina, että hallitus huolehtii siitä, että työehtoshoppailu loppuu. Hän täsmentää nyt, että ratkaisut löydetään tämän hallituskauden aikana, vaikka konkreettisia keinoja pääministerillä ei ole vielä esittää.
– Asiaan voidaan vaikuttaa varmasti lainsäädännön kautta, mutta tietenkin tämä on työmarkkinatoimijoiden asia, hän muotoilee.
– Hallituksella on huoli, että työehtoshoppailu on ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa, mikä haittaa työmarkkinoiden toimintaa ja sille tämän hallituskauden aikana pyritään tekemään jotain, Rinne lisää.
Työministeriöstä asiaa ei haluttu kommentoida vielä perjantaina. Työministeri Timo Harakan (sd.) avustaja kertoi, että nyt Postin kiistaa ratkovalle selvitysryhmälle halutaan antaa työrauha.
Työministeriön alla toimii useita työryhmiä, joissa keskitytään muun muassa työmarkkinoihin liittyvien asioiden sekä työlainsäädännön kehittämiseen. Työryhmissä on edustettuna työmarkkinoiden keskusjärjestöt.
Työehtoshoppailua ei saada kuriin lailla
Ammattiyhdistysliikkeisiin perehtyneen tutkijan Mika Helanderin mukaan työehtoshoppailusta syntyviä kiistatilanteita ei voida ratkoa lakia muuttamalla, sillä työehtoihin liittyvät kysymykset ovat ennen kaikkea työmarkkinakysymyksiä.
– Tämä ei ole lainsäädäntökysymys vaan enemmänkin työmarkkinakysymys. Niin kauan kuin on tarjolla erihintaisia sopimuksia, työehtoshoppailu on mahdollista, hän sanoo.
Työehtoshoppaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa työantaja siirtää työntekijät samalla alalla halvemman työehtosopimuksen piiriin. Posti- ja logistiikka-alan unionin mukaan tästä on kysymys myös Postin kiistassa.
Posti siirsi 700 pakettilajittelijaa Posti Palvelut Oy:n palvelukseen ja samalla toisen työehtosopimuksen alle.
Neuvottelujärjestöt apuun
Åbo Akademissa työskentelevä Helander katsoo, että työehtoshoppailua voidaan vähentää ammattiliittojen välisellä solidaarisuudella.
Tämä tarkoittaa sitä, että eri alojen neuvottelujärjestöt sopivat alalle yhteisiä työehtosopimuksia, jolloin samalla alalla kilpailevia työehtosopimuksia ei ole.
Neuvottelujärjestöt ovat keskusjärjestöjen jäsenliittojen muodostamia itsenäisiä yhdistyksiä, jotka neuvottelevat muun muassa yleissitovista virka- ja työehtosopimuksista.
Helander arvioi, että Postin tilannetta ratkovan selvitysryhmän tuleva ehdotus voi perustua juuri yhteisiin työehtosopimusjärjestelyihin.
– Selvitysryhmä tuskin tulee esittämään mitään lainsäädännöllisiä ratkaisuja, eivätkä he mene työehtosopimusten yksittäisiin kysymyksiin. Yksi ehdotus voi olla se, että PAU, AKT ja Teollisuusliitto perustaisivat yhteisen neuvottelujärjestön, jossa neuvotellaan työehtoihin liittyvistä asioista, hän sanoo.
Helanderin mukaan Postin työehtokiista on poikkeuksellinen, sillä työehtoshoppailu on vielä varsin pieni ilmiö suomalaisessa työelämässä.
– Nämä tilanteet liittyvät usein erilaisiin yritysjärjestelyihin tai organisaatiomuutoksiin. On poikkeuksellista, että työkustannuksia lähdetään dumppaamaan näin avoimesti, kuin Postin tilanteessa tehdään.