Pääkirjoitus

Pääkirjoitus: Lohi ei palaa Kemijokeen suurilla puheilla, vaan harkituilla teoilla

1950-luvulla rakennettu Kirakkakönkään vesivoimala voi muuttua pian museoksi.
1950-luvulla rakennettu Kirakkakönkään vesivoimala voi muuttua pian museoksi.
Kuva: Olli Miettunen

Inarin Kirakkakönkään muuttaminen sähköntuottajasta vaelluskalojen nousureitiksi etenee odotettuakin nopeammin. Eduskunta myönsi joulun alla Kirakan vesivoimalan purkamiseen 100 000 euroa, vaikka kunta oli hakenut Lapin ely-keskukselta vain 15 000 euroa jokiuoman ennallistamisen suunnitteluun (LK 11.1.).

Kunnan suunnitelmissa on voimalaitosrakennuksen säilyttäminen esimerkiksi museona, koska laitoksen purkaminen on kallista, eikä joen ennallistaminen edellytä välttämättä sitä. Voimalan omistajana Inari aikookin ensitöikseen selvityttää sen, miten hankkeessa on paras edetä. Tavoite on jo selvä: luonnonuoma palautetaan entiseen tilaan, missä vaelluskalojen on hyvä nousta Rahajärveen ja sieltä edelleen ylempiin vesistöihin.